Maailman pohjoisin hotelli.
Huippuvuorilla sijaitseva Ny-Ålesund on maailman pohjoisin paikkakunta, jonne turistin on helppo tulla. Vuoden ajasta riippuen 40-120 vakinaisen asukkaan kylässä lähes kaikki on maailman pohjoisinta. Se on maailman pohjoisin asuttu yhdyskunta. Siellä on maailman pohjoisin postikonttori, maailman pohjoisin hotelli ja maailman pohjoisin Kongsfjordbutikken- niminen myymälä, jossa ostoksia voi tehdä luottokortilla. Menneestä kaivosyhteiskunnasta Ny-Ålesundissa muistuttaa maailman pohjoisin rautatie, joka pitkin kivihiili kuljetettiin kaivoksesta satamaan.
Norjan polaari-instituutin Sverdrup-tutkimusasema.
Tutkijoilla kaikki mukavuudet
Huippuvuorilla sijaitsevissa norjalaisissa ja venäläisissä hiilikaivoksissa on kuollut ainakin 217 ihmistä. Yksi pahimmista onnettomuuksista tapahtui Ny-Ålesundissa 5. marraskuuta 1962, jolloin 21 kaivostyöntekijää sai surmansa. Onnettomuus johti seuraavana vuonna pääministeri Einar Gerhardsenin hallituksen eroon ja kaivostoiminnan päättymiseen.
Nykyisin Huippuvuorten suurimmalla saarella Spitsbergenillä eli Länsimaalla Kongsfjorden-vuonon pohjukassa sijaitseva Ny-Ålesund on norjalaisen arktisen tutkimuksen keskus, jossa on myös kansainvälisiä tutkimusasemia. Näillä asemilla työskentelee tutkijoita ainakin 15 eri maasta.
Ny-Ålesundissa sijaitsee Norjan Polaari-instituutin tutkimusasema, jossa tutkijoita työskentelee myös pimeinä talvikuukausina. Instituutilla on yhteistyötä Norjan johtavien yliopistojen kanssa.
Ny-Ålesund sijaitsee miltei 79. leveyspiirillä 1 231 kilometrin päässä pohjoisvavalta. Syrjäisestä sijainnista huolimatta tutkijoille on tarjolla kaikki länsimaisen elämänmenon mukavuudet samalla kun karu arktinen luonto avautuu heti tutkimusaseman ulko-ovelta.
Golf-virran pohjoisen haaran ansiosta Ny-Ålesundin ilmasto on lauhempi kuin muualla samalla leveysasteella. Kylmin kuukausi on helmikuu, jolloin keskilämpötila on -14 astetta. Heinäkuun keskilämpötila on + 5 astetta.
Jätteet lajitellaan
Jäteongelmiin Ny-Ålesundissa on kiinnitetty erityistä huomiota. Suurin osa jätteistä kuljetetaan lajittelun jälkeen Norjaan. Kaikki ruokajäte kompostoidaan ja hyödynnetään köyhän arktisen kasvillisuuden lannoitteena.
Ny-Ålesundiin pääsee vuoden ympäri 16-paikkaisella lentokoneella tai laivalla kesäkuukausina Huippuvuorten hallinnollisesta keskuksesta Longyearbyenistä.
Ny-Ålesundissa on hyvä laituri, johon suuretkin risteilyalukset voivat kiinnittyä. Enimmillään Ny-Ålesundissa on käynyt 1 400 risteilyturistia päivässä.
Palvelukeskuksessa voi katsella Norjan television satelliittilähetyksiä.
Hotellin lisäksi Ny-Ålesundissa on pieni leirintäalue. Samfunnshuset-nimisessä palvelukeskuksessa myös turistit voivat käydä syömässä, katsomassa satelliittitelevisiota, lukemassa lehtiä tai pesemässä pyykkiä.
Turismi on uhka Huippuvuorten herkälle arktiselle luonnolle. Vuonna 1925 voimaan astuneen Svalbard-sopimuksen nojalla risteilyalukset voivat tulla vapaasti Huippuvuorten vesille, mutta viime heinäkuussa voimaanastuneet ympäristösäädökset antavat Huippuvuorten norjalaiselle maaherralle uusia mahdollisuuksia turismin sääntelyyn. Joillakin paikoin rantautuminen on jo kielletty.
Kaikkia Ny-Ålesundin toimintoja hallinnoi Norjan valtion omistama Kings Bay AS. Yhtiön ensisijaisena tehtävänä on tutkimustoiminnan tukeminen, turismipalvelujen kehittäminen on vasta toisella sijalla.
Ei enää koulua eikä sairaalaa
Ny-Ålesundissa ei ole enää koulua eikä myöskään sairaalaa, kuten kaivostoiminnan aikana. Sairaalahoitoa tarvitsevat kuljetetaan helikopterilla tai lentokoneella Longyearbyeniin.
Hiilikaivostoiminta Ny-Ålesundissa, silloisessa Kings Bayssa, käynnistyi ensimmäisen maailmasodan aikana. Vuonna 1916 Norjan Ålesundissa perustettiin Kings Bay Kull Compani AS -niminen yhtiö, joka harjoitti kaivostoimintaa vuoteen 1929 saakka. Kivihiilen louhiminen alkoi uudelleen toisen maailmasodan jälkeen.
Nykyisen nimensä Ny-Ålesund sai, kun Svalbard-sopimuksen voimaanastumisen jälkeen Huippuvuorten paikannimet norjalaistettiin. Sopimuksen mukaan Huippuvuoret kuuluu Norjalle, mutta 42 allekirjoittajamaalla, muun muassa Suomella, on oikeus harjoittaa taloudellista toimintaa ja tutkimusta näillä arktisilla saarilla.
Roald Amundsenin patsas.
Kohti pohjoisnapaa
Vuonna 1925 norjalainen tutkimusmatkailija Roald Amundsen yritti pohjoisnavan valloittamista kahdella Ny-Ålesundista lähteneellä Dornier-vesitasolla, jotka saavuttivat 87. leveyspiirin.
Seuraavana vuonna 1926 Ny-Ålesundista nousi ilmaan italialaisen Umberto Nobilen rakennuttama ilmalaiva Norge, jolla Amundsen matkasi pohjoisnavan yli Kanadaan. Samalla selvisi, ettei pohjoisnavalta ollut maayhteyttä Kanadaan.
Vuonna 1928 Nobile palasi Ny-Ålesundiin. Kohti pohjoisnapaa lähtenyt Italia-ilmalaiva joutui kuitenkin tekemään hätälaskun. Amundsen lähti Norjasta etsimään ystäväänsä Ranskasta saamallaan Latham-lentokoneella. Nobile onnistuttiin pelastamaan, mutta Amundsen ja ranskalainen lentäjä katosivat jonnekin Huippuvuorten vesille. Heidän ruumiitaan ei koskaan löydetty.
Pohjoisnavan valloitusyrityksistä Ny-Ålesundissa muistuttavat Roald Amudsenin patsas sekä masto, johon ilmalaiva Norge oli kiinnitettynä.