Vieläkin suomalainen

Sydney Jorma Virtanen 14.9.2003

Ilkka Häkkinen painottaa australialaisten suvaitsevaisuutta.

Ilkka Häkkinen painottaa australialaisten suvaitsevaisuutta.

Keski-Suomen Toivakasta kotoisin oleva Ilkka Häkkinen on asunut Australian suurimmassa kaupungissa Sydneyssä kohta 30 vuotta. Silti hän sanoo olevansa enemmän suomalainen kuin australialainen ja myös ylpeä suomalaisuudestaan.

-Suomalaisuus on perua kasvatuksesta, koulusta ja kulttuurista. Miten minä suomalaisuudestani eroon pääsisin, hän kysyy.

Häkkinen ei lähtenyt Suomesta siksi, että hän olisi paennut jotain tai olisi halunnut jättää jotakin taakseen. Koulun jälkeen hän halusi nähdä maailmaa samalla tapaa kuin australialaisten nuorten on nykyisin lähes pakko käydä Euroopassa.

-Yhden tutun kanssa päätimme tulla katsomaan, miltä Australia näyttää. Hyvältähän tämä näytti.

Häkkinen on edelleen Suomen kansalainen. Vasta nyt hän aikoo hakea Australian kansalaisuutta, kun kesäkuussa voimaan astuneen Suomen uuden kansalaisuuslain mukaan Suomen kansalaisuutta tässä tilanteessa ei enää menetä.

Häkkisen vaimo on skotti eivätkä lapsetkaan puhu suomea. Hänen suomensa on edelleen sujuvaa, mutta joitakin sanoja täytyy hakea. Englantia hän puhuu suomalaisella aksentilla.

-Tästä ei ole haittaa, kun melkein puolet Sydneyn neljästä miljoonasta asukkaasta on jostain tulleita. Täällä puhutaan monenlaista englantia. Australia on hyvin suvaitsevainen maa.

Sydney on nopeasti kehittynyt maailmanluokan metropoliksi.

Sydney on nopeasti kehittynyt maailmanluokan metropoliksi.

Huima kehitys

Ilkka Häkkinen toimii Suomi-seuran edustajana Sydneyssä sekä työskentelee Suomen pääkonsulaatin virkailijana, joka vastaa muun muassa yritysten kaupallisista yhteydenotoista ja muista kaupallisista tehtävistä sekä passi- ja viisumiasioista.

Hän on niin ikään vuoden 2001 lopulla perustetun Suomalais-australialaisen kauppakamarin sihteeri. Kauppakamarissa on mukana monia tunnettuja suomalaisia suuryrityksiä. Sen johtokunnan puheenjohtaja on Nokian paikallinen johtaja.

Häkkinen sanoo Australian kehittyneen viimeisen 30 vuoden aikana huimasti. Sydneystä pilvenpiirtäjineen on tullut tyylikäs metropoli, joka vetää vertoja mille tahansa maailman suurkaupungille.

-Talouselämä on amerikkalaisen kiihkeää. Enää ei puhuta vanhasta hyvästä Englannista. Maaseudulla ollaan vanhoillisempia ja enemmän brittiläisiä.

Voimakas siirtolaisuus näkyy Sydneyn katukuvassa.

Voimakas siirtolaisuus näkyy Sydneyn katukuvassa.

Väkimäärä puhuttaa

Sydney on monirotuinen ja -kulttuurinen kansojen sulattamo. Erityisesti silmään pistää aasialaisperäisen väestön suuri määrä.

-Australian siirtolaispolitiikassa keskeistä on ollut ammattitaito, ei niinkään se, mistä väki tulee. Kun on työttömyyttä, tänne on vaikeampi päästä.

-Australiassa on vajaat 20 miljoonaa asukasta. Keskustelua on käyty siitä, kuinka suureksi väkiluku voi kasvaa. On puhuttu jopa sadasta miljoonasta ihmisestä. Toisaalta huolta on kannettu siitä, miten luonto kestää lisääntyvän väkimäärän, Ilkka Häkkinen selvittää.

Häkkinen sanoo australialaisten olevan ylpeitä australialaisuudestaan. Vaikka kulttuurin perusta on brittiläinen, elämäntyyli ja -asenne ovat australialaisia.

Britannian kuningatar on edelleenkin muodollisesti Australian valtionpäämies. Britannian kruunua edustaa kenraalikuvernööri. Union Jack on edelleenkin maan lipussa.

-Moni haikailee tasavaltaa. Kansanäänestyksessä ajatus ei mennyt vielä läpi, kun keinoista ei päästy yksimielisyyteen. Silloin kun ei olla varmoja lopputuloksesta, kansanäänestystä ei pidä järjestää, Häkkinen kiteyttää tasavaltalaisten tappion.

Sydneyn Telstra-stadion toimi vuoden 2000 kesäolympialaisten päänäyttämönä.

Sydneyn Telstra-stadion toimi vuoden 2000 kesäolympialaisten päänäyttämönä.

Erilaiset olympiakaupungit

Sydney on New South Walesin osavaltion pääkaupunki. Eteläisen Victorian osavaltion pääkaupunki on puolestaan Melbourne. Kumpikin on olympiakaupunki. Melbournessa kesäkisat olivat vuonna 1956 ja Sydneyssä vuonna 2000.

Runsaan kahden miljoonan asukkaan Melbournea Häkkinen luonnehtii Sydneytä vanhoillisemmaksi ja eurooppalaisemmaksi kaupungiksi, jossa myös kulttuuria harrastetaan enemmän.

-Myös ilmasto on erilainen. Melbournessa vuodenajat ovat selkeämmät, Sydneyssä on oikeastaan vain kesä ja talvi. Täällä talvea on kolme kuukautta, silloin on kosteaa ja viileää.

Joulukirkkoon keskellä kesää

Ilkka Häkkinen on käynyt Suomessa viimeksi kaksi vuotta sitten. Hänelle Suomi on täysin erilainen maa kuin 1970-luvulla.

-Kerta kerralta se käy vieraammaksi, muutos on ollut niin suuri.

Australian suomalaissiirtolaisilla perinteet ovat kunniassa.

-Täällä on paljon suomalaisia, joista on tullut suomalaisempia kuin Suomen suomalaiset. Toisaalta on ulkosuomalaisia, jotka eivät halua olla enää missään tekemisissä Suomen kanssa.

-Juhlapyhät, kuten itsenäisyyspäivä ja joulu ovat tärkeitä. Joulukirkkoon pitää edelleenkin mennä, vaikka se onkin vähän teennäistä keskellä eteläisen pallonpuoliskon kesää, Häkkinen sanoo.

Australialaisilla Häkkinen arvioi olevan hyvä käsitys suomalaisista, vaikka he eivät tiedä Suomesta juuri muuta kuin eukonkannon. Sydneyn pilvenpiirtäjiä oli rakentamassa monia suomalaisia.

Ikkuna uhkaa sulkeutua

Suomalaisten lehtitalojen into laittaa internetsivustonsa maksullisiksi huolestuttaa Ilkka Häkkistä. Näköislehdet tekivät lopun Keskisuomalaisen ja Helsingin Sanomien valikoitujen uutisten selailusta.

-Australiassa ei paljon kiinnosta, mitä kirjolohi maksaa jyväskyläläisessä marketissa. Maksulliset sivut saattavat kiinnostaa niitä, jotka tulevat tänne työskentelemään muutamiksi vuosiksi. Täällä pidempään olleet ovat siirtyneet lukemaan niitä sivuja, jotka avautuvat ilmaiseksi. Nyt selaillaan Ilta-Sanomien, MTV3:n ja Turun Sanomien verkkosivuja.

-Mikäli ikkuna Suomeen kokonaan sulkeutuu, siinä tapauksessa täytyy harkita tilannetta uudelleen, Häkkinen sanoo.