Sopimus Euroopan perustuslaista

Tampere Jorma Virtanen

Euroopan komission julkaisemassa kirjasessa kerrotaan lyhyesti, mistä EU:n perustuslakisopimuksessa on kysymys.

Euroopan komission julkaisemassa kirjasessa kerrotaan lyhyesti, mistä EU:n perustuslakisopimuksessa on kysymys.

Sopimus Euroopan perustuslaista allekirjoitettiin EU:n huippukokouksessa Roomassa 29. lokakuuta 2004. Sen tavoitteena on uusi Euroopan unioni, joka olisi nykyistä unionia avoimempi, demokraattisempi ja tehokkaampi.

Sopimus ei syrjäytä EU-maiden omia perustuslakeja. Voimaanastuessaan se korvaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (Rooman sopimus 1957) ja sopimuksen Euroopan unionista (Maastrichtin sopimus 1992) sekä näitä sopimuksia uudistaneet sopimukset eli Euroopan yhtenäisasiakirjan (Luxemburgin sopimus 1986), Amsterdamin sopimuksen (1997) ja Nizzan sopimuksen (2001).

Perustuslakisopimus sisältää noin 500 artiklaa. Se jakautuu neljään osaan. Ensimmäinen osa määrittelee unionin tavoitteet, toimivallan ja toimielimet. Toisen osan muodostaa Nizzan EU-huippukokouksessa joulukuussa 2000 hyväksytty Euroopan unionin perusoikeuskirja, jossa määritellään muun muassa EU-kansalaisten oikeudet. Kolmanteen osaan sisältyvät yksityiskohtaiset määräykset unionin toiminnasta eri politiikanlohkoilla ja selvitetään, milaista päätöksentekoa kulloinkin sovelletaan. Neljäs osa sisältää määräykset siitä, mitä maita sopimus koskee, miten se saatetaan voimaan ja miten sitää voidaan muuttaa.

Parlamentin valta kasvaa

Perustuslakisopimus lisää määräenemmistöpäätöksiä eri alojen ministereistä koostuvassa EU:n neuvostossa, jossa siirrytään kaksoisenemmistömenettelyyn. Määräenemmistön saavuttamiseen vaaditaan 55 prosenttia unionimaista ja 65 prosenttia EU:n väestöstä. Maita päätöksen takana on oltava vähintään 15. Päätöksen estämiseen tarvitaan vähintään neljä maata. Menettely kasvattaa jossain määrin sekä suurten että pienimpien unionimaiden painoarvoa.

Yhteispäätösmenettelyn myötä Euroopan parlamentista tulee tasa-arvoinen lainsäätäjä neuvoston kanssa. Parlamentin valta kasvaa myös budjettivallan käyttäjänä.

Parlamentaarikkojen enimmäismäärä nousee nykyisestä 732:sta 750:een. Paikat jaetaan maittain väkilukuun suhteutettuna. Pienimmillä unionimailla on vähintään 6 ja suurimmilla enintään 96 paikkaa.

EU:n käyttämien säädösten nimet muuttuvat. Asetuksesta tulee eurooppalaki ja direktiivistä eurooppapuitelaki.

Presidentti ja ulkoministeri

Jokaisella unionimaalla on oma komissaari vuoteen 2014 asti. Sen jälkeen Euroopan komissiota supistetaan siten, että komissaarien määrä on kaksi kolmasosaa jäsenvaltioiden määrästä. Näin 30 maan unionissa olisi 20 komissaaria.

Komissaaripaikat kiertävät tasapuolisesti jäsenvaltioiden välillä niiden koosta riippumatta. Komissiolla säilyy aloiteoikeus lainsäädännössä.

Neljästi vuodessa kokoontuneesta Eurooppa-neuvostosta eli EU:n huippukokouksesta tulee unionin virallinen toimielin. Eurooppa-neuvostolle valitaan pysyvä puheenjohtaja eli presidentti kahdeksi ja puoleksi vuodeksi kerrallaan, enintään viideksi vuodeksi. Presidentti johtaa puhetta huippukokouksissa ja edustaa unionia ulkomailla. Eurooppa-neuvosto saa uusia tehtäviä, mutta ei voi toimia lainsäätäjänä.

EU saa ulkoministerin, ulkoisen toiminnan yksikön eli ulkoministeriön ja diplomaattikunnan. Ulkoministeri hoitaa sekä neuvoston että komission ulkosuhteita.

EU-maat voivat yksimielisellä päätöksellä perustaa eurosyyttäjän viran.

Jäsenmaille turvatakuut

Yhteisvastuulausekkeen nojalla unionimaat sitoutuvat auttamaan toisiaan suuronnettomuuden tai terrori-iskun jälkeen.

Turvatakuulauseke velvoittaa EU:n jäsenmaat antamaan toisilleen turvatakuut YK:n peruskirjan 51. artiklan mukaisesti, mikäli jokin unionimaa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.

Pidemmälle menevään sotilasyhteistyöhön voivat liittyä unionimaat, jotka täyttävät tietyt sotilaalliset edellytykset.

Perustuslakisopimukseen on kirjattu EU:n nopean toiminnan taistelujoukkojen sekä Euroopan puolustusviraston perustaminen. Nopean toiminnan joukot aloittavat toimintansa vuoden 2007 alussa. Puolustusvirasto toimii jo Brysselissä.

Kauppapolitiikassa EU:n toimivalta kasvaa. EU saa valtuuden neuvotella unionin ulkopuolisten maiden kanssa palveluihin, tavarakauppaan, henkisen omaisuuden kauppaan ja suoriin ulkomaisiin sijoituksiin liittyvissä asioissa.

Perustuslakisopimus lisäisi Euroopan parlamentin valtaa.

Perustuslakisopimus lisäisi Euroopan parlamentin valtaa.

Kansalaisille aloiteoikeus

Perustuslaki-sopimuksessa luetellaan EU:n perustana olevat arvot, joita ovat vapaus, kansanvalta, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo, oikeusvaltio sekä vähemmistöjen oikeudet. Näihin arvoihin voidaan vedota, kun arvioidaan uusien hakijamaiden EU-kelpoisuutta.

EU:sta tulee oikeushenkilö, joka voi tehdä oikeudellisia sitoutumuksia. EY-tuomioistuimesta tulee EU-tuomioistuin. Unioni voi liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

EU-kansalaisten uudeksi vaikutuskeinoksi tulee kansalaisaloite. Mikäli vähintään miljoona unionikansalaista tietystä vähimmäismäärästä jäsemaista sen allekirjoittaa, komission on ryhdyttävä asiassa toimenpiteisiin.

Perustuslakisopimus vahvistaa demokratian, avoimuuden ja hyvän hallinnon periaatteita sekä lisää unionin toimielinten ja virastojen velvollisuutta antaa tietoja toiminnastaan.

Unionimaiden parlamenttien tehtävänä on valvoa, että päätökset tehdään oikealla tasolla ja mahdollisimman lähellä kansalaisia. Ne voivat tehdä huomautuksia komissiolle, neuvostolle ja parlamentille, mikäli niiden mielestä tätä toissijaisuusperiaatetta on rikottu.

Perustuslakisopimusta voidaan muuttaa, mikäli unionimaat sopivat tästä yksimielisesti. Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti tehdä pienempiä muutoksia. Sopimukseen on kirjattu säännöt siitä, miten jäsenmaa voi erota EU:sta.

Eduskunta päättää

Perustuslakisopimuksen oli määrä astua voimaan aikaisintaan Suomen puheenjohtajauuskaudella 1. marraskuuta 2006. Tästä ajankohdasta päätettiin kuitenkin luopua Luxemburgin EU-huippukokouksessa kesäkuussa 2005, kun sopimus jumiutui Ranskan ja Hollanin kansanäänestyksiin.

Perustuslakisopimusta valmistelleessa hallitusten välisessä konferenssissa Suomi sai läpi maininnan Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asuttujen alueiden erityisasemasta. Samoin varmistettiin pohjoiselle maataloudelle tärkeiden artiklojen 141 ja 142 jatkuvuus, työeläkejärjestelmän poikkeaman jatkuminen nykyisellään sekä Ahvenanmaan oikeudellisen erityisaseman jatkuminen.

Sopimuksen kauppapolitiikkaa koskevaan osaan Suomi sai turvalausekkeen koulutus- ja terveyspalveluista. Turvaa tuo se, että näissä asioissa voidaan vaatia yksimielisyyttä päätöksenteossa.

Suomessa perustuslakisopimuksen ratifioinnista päättää eduskunta. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) suosittaa sopimuksen hyväksymistä.

-Selkeyden ja ymmärrettävyyden kannalta on tärkeää, että kaikki nykyiset perustamissopimukset on koottu yhdeksi helpommin ymmärrettäväksi sopimukseksi. Tulevaisuudessa kansalaiset saavat paljon nykyistä helpommmin selkoa siitä, kuinka unionissa asioista päätetään ja kuka päätökset tekee, Vanhanen sanoi eduskunnassa 22. kesäkuuta 2004.

http://europa.eu.int/constitution/

http://www.eurooppa-tiedotus.fi/