Susanna Maja (vas.) kertoi ranskaksi ja Saara Hannonen englanniksi komissaari Anna Diamantopouloulle, keitä vieraat olivat. Tyttöjen tukena oli Kirsti Linna. Komissaarin vieressä istui Eija-Riitta Korhola. Kuva: Euroopan komissio
Hämeenlinnalaisen Ahveniston yläasteen 9C-luokan luokkaretki Brysseliin runsas vuosi sitten huipentui Euroopan komission työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavan jäsenen Anna Diamantopouloun tapaamiseen. Kokoomuslainen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola pitää luokkaretkeä malliesimerkkinä siitä, miten Brysselissä päätettävät rahat eivät mene hukkaan, vaan ne koskevat oikeita ihmisiä ja heidän elämäänsä.
Vierailua emännöinyt Korhola sanoo tunteneensa ylpeyttä hämeenlinnalaisnuorista, kun he kertoivat kreikkalaiskomissaarille matkansa tarkoituksesta.
-Olimme aika villejä seiskaluokalla, oppilaat tilittivät tuntojaan komissaarille englanniksi ja jopa ranskaksi. Diamantopoulou muistutti, että aikanaan jopa Albert Einsteinia pidettiin koulussa vaikeana oppilaana.
-Näen teissä paljon energiaa ja lahjoja, se on vain kanavoitava oikein, komissaari rohkaisi.
Hyvää vahvistettiin
Hämeenlinnalainen menestystarina alkoi syksyllä 2001. Järjestyshäiriöiden takia luokka valittiin kummiluokkaprojektiin, jota vetivät silloinen Hämeenlinnan kaupungin päihdetyöntekijä Kirsti Linna ja ylikonstaapeli Esko Paloniitty Hämeenlinnan poliisilaitokselta. Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Päihteiden ja rikosten ennaltaehkäisy Pre 2000 -projekti oli osa laajaa Lähiö 2000 -hanketta.
-Hämeenlinnan poliisilaitos oli ensimmäinen, joka antoi oman työntekijänsä, poliisin kolmeksi vuodeksi ESR-projektiin. Tavoitteena oli kehittää työmalli, jota voitaisiin hyödyntää myös muualla, Kirsti Linna selvittää.
-Saimme vapauden valita sellaisen työmuodon, jossa vahvistettiin sitä hyvää, mikä luokassa on. Asioita ei lähestytty ongelmakeskeisesti.
-Harjoittelimme yhdessä toimimista ja päätöksentekoa luokkakokouksissa, joissa käsiteltiin muun muassa luokkapaidan hankintaa, videon tekoa sekä yhdeksännellä luokalla tehtävää luokkaretkeä. Luokan ryhmähenki vahvistui erilaisilla retkillä.
Kummit Esko Paloniitty ja Kirsti Linna kuuntelivat yhdessä oppilaiden kanssa komissaari Anna Diamantopouloun puhetta. Kuva Euroopan komissio.
Kirje mepeille
Alkuinnostuksessa Kirsti Linna muistelee työparinsa tokaisseen oppilaille, että tästä tulee niin hyvä juttu, että tulemme vielä saamaan kutsun Brysseliin.
-Tämä oli vain heitto ilmaan eikä asiaan palattu.
Projektin jatkuessa oppilaat olivat ryhtyneet keräämään rahaa luokkaretkeä varten.
-Yhdeksännen luokan alkaessa oppilaat esittivät, että lähdetään Brysseliin ja että kummit lähtevät mukaan. Oppilaat muotoilivat kirjeen, joka lähetettiin kaikille suomalaisille europarlamentaarikoille eli mepeille.
-Kummit eivät tehneet oppilaiden puolesta näitä asioita, vaan tehtävämme oli tukea ja auttaa heitä, Linna painottaa.
Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola ja hänen avustajansa Jori Ringman isännöivät hämeenlinnalaisten vierailua Brysselissä.
Eurooppa-tiedotus neuvoi
Hämeenlinnan Eurooppa-tiedotuksesta oppilaat saivat vinkkejä siitä, miten meppejä kannattaa lähestyä ja mitä muita vaihtoehtoja oli olemassa.
EU:lla on Euroskola-tutustumisohjelma, mutta siitä hämeenlinnalaiset myöhästyivät.
Kirsti Linnan mukaan aika moni mepeistä vastasi. Yksi ensimmäisistä vastanneista oli Eija-Riitta Korholan avustaja Jori Ringman, entinen hämeenlinnalainen, jonka opinahjo oli ollut Poltinahon yhteiskoulu, Ahveniston yläasteen edeltäjä.
Matkakassan kartuttamiseksi oppilaat järjestivät arpajaiset, joiden päävoittona oli lahjoituksena saatu Brysselin matka. Oppilaat pesivät myös autoja ja joulun edellä he paketoivat kirjoja paikallisessa kirjakaupassa.
Hämeenlinnan Eurooppa-tiedotuksesta neuvottiin, että avustusta voi hakea parlamentin vierailijapalvelusta.
-Oppilaat tekivät hakemuksen parlamentille. Yhdessä he pohtivat, miksi he halusivat vierailla Euroopan parlamentissa, Kirsti Linna sanoo.
Ringmanien kotona
Noin puolet Brysselin matkan kustannuksista saatiin Euroopan parlamentilta.
Asuminen Brysselissä järjestyi Jori ja Minna Ringmanin kotona. Ringmanit muuttivat vajaaksi viikoksi Eija-Riitta Korholan Brysselin asuntoon ja Korhola meni hotelliin. Ringmanien kotona pojat ja tytöt, yhteensä 18 oppilasta majoitettiin omiin kerroksiinsa. Ruokailusta huolehti Pedro, brasilialainen kokki.
Brysselissä hämeenlinnalaiset olivat kuusi päivää. He kävivät muun muassa Coca Colan Euroopan pääkonttorissa. Kirsti Linnan mukaan vierailu Euroopan parlamentissa ja komissaarin tapaaminen oli kuitenkin kaikkien mielestä matkan ehdoton kohokohta. Parlamentissa oppilaat myös seurasivat ympäristövaliokunnan kokousta, jossa aiheena oli geenimanipuloitujen tuotteiden raja-arvot.
Kirsti Linna työskentelee nykyisin sosiaalityöntekijänä Hämeenlinnan poliisilaitoksella.
Kasvatusta elämään
Eija-Riitta Korholan mukaan oli hienoa huomata, että komissaari Anna Diamantopoulou puhui nuorten kanssa tavallista kieltä eikä käyttänyt politiikan kapulakieltä.
-Oppilaisiin teki suuren vaikutuksen, että heidät otettiin tosissaan ja että heitä todella kuunneltiin, Kirsti Linna sanoo.
-Olemme oppineet erottamaan oikean ja väärän, olemme saaneet hyödyllistä kasvatusta elämään, oppilaat kirjoittivat hakemuksessaan parlamentin vierailijapalvelulle.
Kolmessa viikossa oppilaat pystyttivät matkasta kertoneen näyttelyn Hämeenlinnan kaupungin palvelupiste Kastelliin. He työstivät myös videoesityksen.
Pre 2000 -projekti päättyi viime vuoden lopulla. Kirsti Linna työskentelee nykyisin sosiaalityöntekijänä Hämeenlinnan poliisilaitoksella.
-Jo puolen vuoden työskentelyn jälkeen luokassa oli alkanut myönteinen kehitys, joka näkyi oppimistuloksissa ja työrauhan parantumisena. Oppilaat kokivat saaneensa hyödyllistä kasvatusta elämään. Luokan jokainen oppilas sai peruskoulun jälkeen jatko-opiskelupaikan.
-Jos kummiluokkatoimintaa ei olisi ollut, oppilaat olisivat olleet ehkä villimpiä ja luokka olisi ollut hajanaisempi. Myös luokkaretki Brysseliin olisi jäänyt toteutumatta.