Europan parlamentin pääpaikka on Ranskan Strasbourgissa, jonne se kokoontuu täysistuntoon neljäksi päiväksi kerran kuukaudessa.
Euroopan parlamentti on nyt suurimmillaan, kun uusien unionimaiden 162 tarkkailijasta tuli täysivaltaisia parlamentaarikkoja vapunpäivänä. Parlamentissa on 788 jäsentä 19. heinäkuuta saakka, jolloin sen viides vaalikausi päätyy. Seuraavana päivänä kesäkuun vaaleissa valittavat europarlamentaarikot eli mepit aloittavat viisivuotisen toimikautensa.
Vuonna 1999 parlamenttiin valittiin 626 edustajaa. Viime vuoden helmikuussa voimaan astuneen Nizzan sopimuksen mukaan seuraavassa parlamentissa on 732 jäsentä. Paikkaluku tulee kasvamaan 786:een, kun Bulgaria ja Romania liittyvät Euroopan unioniin näillä näkymin vuonna 2007.
Kesäkuun vaaleissa Saksasta valitaan edelleen 99 ja Luxemburgista kuusi europarlamentaarikkoa. Kaikista muista vanhoista EU-maista valittavien edustajien lukumäärä supistuu. Eniten menettävät Espanja (-10) sekä Iso-Britannia, Italia ja Ranska (kaikki -9). Suomesta parlamenttiin valitaan nykyisten 16 sijaan 14 edustajaa. Yhteensä vanhojen EU-maiden paikkaluku vähenee 56:lla.
Vuonna 2009 Euroopan parlamenttiin valitaan Nizzan sopimuksen nojalla 736 jäsentä. Valmisteilla olevan EU:n perustuslakisopimuksen luonnoksessa parlamentin jäsenten määräksi esitetään niin ikään 736 riippumatta siitä, montako maata unioniin vielä liittyy. Suomi joutuu luopumaan vielä yhdestä parlamenttipaikasta eli tuolloin Suomesta valitaan enää 13 edustajaa.
Viidet eurovaalit
Euroopan parlamentin edeltäjä, parlamentaarinen yleiskokous aloitti toimintansa vuonna 1958. Aluksi parlamentin jäsenet olivat silloisiin Euroopan yhteisöihin (EY) kuuluvien maiden parlamenttien valitsemia. Suoriin vaaleihin siirryttiin vuonna 1979.
Tähän mennessä on järjestetty viidet eurovaalit. Nykyisistä EU-maista yhdeksän on sellaisia, joiden kansalaiset ovat päässeet äänestämään kaikissa vaaleissa.
EY-maiden parlamentaarisesta yleiskokouksesta tuli Euroopan parlamentti 1. heinäkuuta 1987, jolloin Luxemburgissa ja Haagissa helmikuussa edellisenä vuonna allekirjoitettu Euroopan yhtenäisasiakirja astui voimaan.
Euroopan parlamentti kokoontuuu Brysselissä kahden päivän mini-istuntoihin. Siellä ovat koolla myös parlamentin poliittiset ryhmät ja 17 valiokuntaa.
Neljä vaalipäivää
Euroopan parlamentin vaalit järjestetään EU-maissa kesäkuun toisella viikolla joko torstaina, perjantaina, lauantaina tai sunnuntaina. Tänä vuonna Hollanti ja Iso-Britannia aloittavat torstaina 10. kesäkuuta, perjantaina seuraavat Irlanti ja Tshekki, lauantaina Italia, Latvia ja Malta sekä sunnuntaina 13. kesäkuuta loput 18 EU:n jäsenmaata. Italiassa ja Tshekissä vaalit ovat kaksipäiväiset.
Ääntenlaskenta voidaan aloittaa heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua. Tuloksia ei saa kuitenkaan julkistaa ennen kuin äänestyspaikat on suljettu EU:n kaikissa jäsenmaissa. Suomessa tiedot vaalituloksesta saadaan sunnuntai-iltana kello 23 sen jälkeen, kun vaalihuoneistot Portugalissa ovat sulkeutuneet. Suomen ja Portugalin aikaero on kaksi tuntia.
Eurovaaleissa noudatetaan kaikissa EU-maissa suhteellista vaalitapaa. Vaalipiirien lukumäärä on jäsenmaiden päätettävissä. Suomessa koko maa on yhtenä vaalipiirinä. Joissakin maissa sovelletaan äänikynnystä, joka voi olla korkeintaan viisi prosenttia annetuista äänistä.
Kiinnostus laskenut
Euroopan parlamentti säätää lait ja käyttää budjettivaltaa yhdessä EU:n neuvoston kanssa. Se myös valvoo kaikkea unionin toimintaa. Parlamentin aseman vahvistumisesta huolimatta äänestysaktiivisuus on vähentynyt kaikissa eurovaaleissa. Vuonna 1979 se oli 63 prosenttia, kaksikymmentä vuotta myöhemmin enää 49,8 prosenttia.
Vilkkainta äänestäminen oli Belgiassa (91%), Luxemburgissa (87,3%) ja Kreikassa (75,3%). Näissä maissa on äänestyspakko myös eurovaaleissa. Äänestämättä jättäminen voi johtaa sakkoihin, mutta kovin todennäköistä se ei ole.
Eurovaalien yhteyteen voidaan liittää muita vaaleja, kuten parlamentin, osavaltion tai kunnallisvaalit. Kun Suomen ensimmäiset eurovaalit järjestettiin samanaikaisesti kunnallisvaalien kanssa lokakuussa 1996, äänestysprosentti oli 60,3. Kun kesäkuussa 1999 äänestettiin yhtä aikaa muiden EU-maiden kanssa, äänestysprosentti romahti 31,4:ään.
Suomeakin alhaisempi äänestysvilkkaus oli Hollannissa (30%) ja Britanniassa (24%).
Ari Vatanen (vas.) ja Matti Vuori pyrkivät uusimaan mandaattinsa kesäkuun eurovaaleissa. Vatanen on Ranskan oikeiston ehdokas.
Ehdokkaita ennätysmäärä
Suomen ensimmäiset 16 euroedustajaa valitsi eduskunta vuoden 1994 lopulla. Tuolloisista mepeistä kaksissa vaaleissa mandaattinsa ovat kyenneet uusimaan keskustan Paavo Väyrynen ja SDP:n Riitta Myller.
Suomen nykyiset 16 eurokansanedustajaa edustavat kuutta suomalaista puoluetta. Parlamentissa he kuuluvat viiteen poliittiseen ryhmään.
Tähän mennessä suomalaisia europarlamentaarikkoja on ollut 34. Heistä naisia on 19.
Vuonna 1979 Euroopan parlamentin jäsenistä naisia oli 16,5 prosenttia. Nykyisessä parlamentissa toukokuun alussa heitä oli 29,8 prosenttia.
Kesäkuussa Euroopan parlamenttiin Suomesta pyrkii ennätysmäärä eli 227 ehdokasta. Mukana on 14 puoluetta, joista kahdeksalla on täysi 20 ehdokkaan lista. Ehdokkaista miehiä on 140 ja naisia 87. Parlamenttiin on ehdolla 14 kansanedustajaa ja 11 meppiä hakee mandaatilleen jatkoa. Kokoomuksen Ari Vatanen on Ranskan oikeiston ehdokas.
Vuoden 1996 vaaleissa oli mukana 19 listalla 207 ehdokasta. Kolme vuotta myöhemmin listoja oli 11 ja ehdokkaita 140.
Eurovaaleissa äänestäneet
1979:63,0%, 1984:61,0%, 1989:58,5%, 1994:56,8%, 1999:49,8%.
Paikat maittain 2005 ja 2009
Vanhat jäsenmaat: Saksa 99;99, Ranska 78;72, Italia 78;72, Britannia 78;72, Espanja 54;50, Hollanti 27;25, Belgia 24;22, Kreikka 24;22, Portugali 24;22, Ruotsi 19;18, Itävalta 18;17, Tanska 14;13, Suomi 14;13, Irlanti 13;12, Luxemburg 6;6.
Uudet jäsenmaat: Puola 54;50, Tshekki 24;22, Unkari 24;22, Slovakia 14;13, Liettua 13;12, Latvia 9;8, Slovenia 7;7, Viro 6;6, Kypros 6;6, Malta 5;5.
Ehdokasmaat 2007: Romania 36;33, Bulgaria 18;17.
Suomen mepit 1995-2004
Keskusta: Sirkka-Liisa Anttila, Timo Järvilehto, Seppo Pelttari, Mikko Pesälä, Samuli Pohjamo, Olli Rehn, Mirja Ryynänen, Kyösti Virrankoski, Paavo Väyrynen.
Kokoomus: Raimo Ilaskivi, Riitta Jouppila, Piia-Noora Kauppi, Eija-Riitta Korhola (valittiin kristillisten listalta), Ritva Laurila, Marjo Matilainen-Kallström, Jyrki Otila, Kirsi Piha, Pirjo Rusanen, Ilkka Suominen, Kyösti Toivonen, Ari Vatanen.
RKP: Elisabeth Rehn, Astrid Thors.
SDP: Jörn Donner, Ulpu Iivari, Riitta Myller, Saara-Maria Paakkinen, Reino Paasilinna, Pertti Paasio, Mikko Rönnholm.
Vasemmistoliitto: Inna Ilivitzky, Outi Ojala, Esko Seppänen, Marjatta Stenius-Kaukonen.
Vihreät: Uma Aaltonen, Heidi Hautala, Matti Wuori.
http://www.europarl.fi/ep/index.jsp