Päätiedottaja Jonthan Faull: Komissiolla ei varasuunnitelmaa

Maarianhamina Jorma Virtanen 3.10.2002

Jonathan Faull arvioi EU:n laajentumisen hyödyttävän sekä nykyisiä että tulevia jäsenmaita.

Jonathan Faull arvioi EU:n laajentumisen hyödyttävän sekä nykyisiä että tulevia jäsenmaita.

Euroopan komissiolla ei ole päätiedottaja Jonathan Faullin mukaan varasuunnitelmaa sen tilanteen varalta, että irlantilaiset toistamiseen hylkäävät Nizzan sopimuksen.

-Laajenemisprosessi ei kuitenkaan pysähtyisi, vaikka moni asia jouduttaisiin miettimään uudestaan. Jäsenmaissa on siksi vahva sitoutuminen unionin laajentumiseen. Kuinka pitkäksi ajaksi prosessi pitkittyisi, on toistaiseksi mahdotonta arvioida, Faull sanoi EU:n laajentumista ja Itämeren alueen tulevaisuutta käsitelleessä seminaarissa Maarianhaminassa.

Irlantilaiset äänestävät Nizzan sopimuksesta 19. lokakuuta.

-Komissio toivoo kyllä-äänten voittavan, mutta päinvastaisessakin tilanteessa kansanäänestyksen tulosta on kunnioitettava, Faull sanoo.

EU:n huippukokouksessa joulukuussa 2000 allekirjoitetun Nizzan sopimuksen tarkoitus on avata tietä laajentumiselle muuttamalla unionin valtarakenteita. Kaikki 15 EU-maata ovat sopimuksen allekirjoittaneet ja 14 maata Irlantia lukuunottamatta ovat sen ratifioineet.

Kesäkuussa 2001 järjestetyssä kansanäänestyksessä 54 prosenttia vastusti Nizzan sopimuksen hyväksymistä. Äänestämässä kävi kuitenkin vain 35 prosenttia äänioikeutetuista.

Komission arvion mukaan irlantilaiset hylkäsivät sopimuksen, koska he eivät katsoneet ymmärtävänsä EU-asioita eivätkä tunteneet sopimuksen sisältöä.

-On tehtävä työtä sen puolesta, että ihmiset tietäisivät, minkälaisia päätöksiä EU tekee. EU:sta on tullut tärkeä osa eurooppalaisten jokapäiväistä elämää, sillä täytyy olla myös laaja kansalaisten tuki. Brysselissä tätä työtä ei voida tehdä, tiedottaminen on jäsenmaiden poliitikkojen tehtävä, Faull muistuttaa.

Kaikki hyötyvät

Jonathan Faull uskoo, että Kaliningradin alueen viisumiongelmaan löydetään kaikki osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Alue on jäämässä eristyneeksi saarekkeeksi EU:n sisälle, kun Liettua ja Puola liittyvät unionin jäseniksi näillä näkymin vuonna 2004.

-Komissio kunnioittaa Venäjän esittämiä näkökohtia, jotta matkustaminen olisi mahdollisimman vaivatonta Venäjän eri osien välillä. Toisaalta EU:lla on ulkorajoja koskevat sääntönsä, joita on noudatettava.

Komissio on suositellut läpikulkuviisumia vastaavan helpotetun matkustusasiakirjan ottamista käyttöön. Nykyisin kaliningradilaiset eivät tarvitse viisumia käydessään Liettuassa tai Puolassa.

Kyproksen jako kreikkalaiseen ja turkkilaiseen osaan ei Faullin mukaan estä maan liittymistä unioniin.

-Komission tavoitteena on löytää ongelmaan ratkaisu, joka ei ole kuitenkaan aivan lähiaikojen asia. Komissio tunnustaa Kyproksen tasavallan yhtenäiseksi eurooppalaiseksi maaksi, jolla on oikeus liittyä unioniin, mikäli se täyttää poliittiset taloudelliset ja lailliset edellytykset. Pohjois-Kypros joutuisi onnettomaan tilanteeseen, mikäli se ei voisi hyötyä EU:n tarjoamista eduista.

Arvioitaessa laajentumisen aiheuttamia kustannuksia Jonathan Faull kehottaa arvioimaan kustannuksia myös sellaisessa tilanteessa, että EU ei laajentuisi.

-Komission arvion mukaan laajentuminen hyödyttää sekä nykyisiä että tulevia jäsenmaita. Laajentuminen merkitsee lisää investointeja yhteiskunnan eri sektoreille. Irlanti, Espanja, Portugali ja Kreikka on suuresti hyötyneet EU-jäsenyydestä.

Maarianhaminan seminaarin järjestivät Euroopan komission Suomen ja Ruotsin edustustot sekä Euroopan parlamentin Suomen, Ruotsin ja Tanskan tiedotustoimistot.