Helina Lokotar sanoo, että EU:n tuella Virossa on jo saatu paljon aikaan.
Maaliskuussa 1998 Viron valtionkansalian alaisen eurointegraatiotoimiston euroneuvojat Helina Lokatar ja Mare Haab kävivät Hämeenlinnassa tutustumassa nykyisen Hämeen Sanomien toimittajan Pekko Oksasen isännöimään ulkoministeriön Kanta-Hämeen Eurooppa-tiedotukseen Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa.
Helina Lokotar saattoi tuolloin tuskin aavistaa, että muutamia vuosia myöhemmin hän johtaisi Euroopan komission palkkalistoilla EU:n tiedotuskeskusta (Euroopa Liidu Infokeskus) Tallinnan Roosikrantsikatu 17:ssä.
Neljän työntekijän infokeskus avattiin vuoden 2000 alkupuolella. Helina Lokatarin mukaan kävijöitä on ollut keskimäärin 22 henkilöä päivässä. Pieni piikki ylöspäin koettiin viime joulukuisen Kööpenhaminan huippukokouksen jälkeen, mutta kesän tulo palautti kävijämäärän entiseksi.
-Meillä on paljon käynyt opiskelijoita ja yrittäjiä, jotka ovat kiinnostuneita EU:n tarjoamista mahdollisuuksista. Erityisesti halutaan tietää, mikä muuttuu EU-jäsenyyden myötä.
-Viimeisen kymmenen vuoden aikana Viron muutos on ollut suuri. Nyt pelätään, että jatkossakin kaikki vielä muuttuu. Matkailumessuilla osastoomme kävi tutustumassa mies, jonka oli vaikea uskoa, että Suomi oli jo vuonna 1996 EU:n jäsen, kun oikeastaan mikään ei ollut hänen mielestään muuttunut, Lokotar sanoo.
EU-tiedottajan ongelmana Helina Lokotar pitää sitä, että nopeita muutoksia ihmisten elinoloihin ei voi luvata. Siksi tärkeää hänen mukaansa onkin kertoa, mitä EU:n tuella on jo saatu aikaan.
EU on tukenut Viroa vuodesta 1992 lähtien miljoonilla euroilla. Näkyvimpiä hankkeita ovat olleet Tallinnasta Latvian rajalle ja Narvaan johtavien maanteiden perusparantaminen, Kuressaaren vesi- ja viemäriverkoston sekä Valgan lihanjalostustehtaan saattaminen eurokuntoon.
Vuosina 1992-2001 Viro sai EU:n Phare-ohjelman kautta 245 miljoonaa euroa. Sapard-ohjelmasta Viron osuus vuoden 2001 heinäkuusta seuraavaan vuoden marraskuuhun oli 20 miljoonaa euroa. Viime vuonna EU:n apu Virolle oli 67,8 miljoonaa euroa. Siitä Pharen osuus oli 34,9 miljoonaa euroa, Ispa-ohjelman 20,3 miljoonaa euroa ja Sapardin 12,6 miljoonaa euroa.
EU:n tiedotuskeskuksella on ajanmukaiset tilat Roosikrantsikatu 17:ssa Talliannassa.
Tunteet tehoavat
Viron EU-kansanäänestys järjestetään 14. syykuuta. äänestys on sitova, koska kansalta kysytään myös kantaa perustuslain muutokseen. Viron nykyinen perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksellä uudelleen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1992.
Helina Lokotar ei pidä itsestään selvänä, että jah (kyllä) -puoli voittaa.
-Tallinnassa ja muissa kaupungeissa ollaan euromyönteisiä, mutta erityisesti Etelä-Viron maaseudulla on paljon pelkoja. Tunteet voivat nousta pääosaan ja ne tehoavat ihmisiin, jotka eivät paljon tiedä EU:sta. Mitä enemmän ihmisiä käy äänestämässä, sitä varmenpi on kyllä-tulos.
Viron EU-kansanäänestyskampanja on vähitellen käynnistymässä. Muun muassa eurobussi kiertää Viroa koko elokuun. EU-tiedottajien lisäksi bussissa on myös unionimaiden lähetystöjen väkeä.