Ulkoministeri Erkki Tuomioja varoitti väheksymästä Ranskan kansanäänestyksen tulosta.
Ranskalaiset hylkäsivät sopimuksen Euroopan perustuslaiksi kansanäänestyksessä 29. toukokuuta. Hollantilaiset uhkaavat tehdä samoin. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan Suomessa jatketaan perustuslakisopimuksen ratifiointiprosessia normaalisti. Eduskunnan käsittelyyn sopimus tulee syksyllä.
-Nykyisessä muodossa sopimus ei voi astua voimaan. Jossain vaiheessa joudutaan kuitenkin kokoontumaan jonkinlaiseen mini-HVK:hon arvioimaan tilannetta. Mikäli suurin osa unionimaista on perustuslakisopimuksen ratifioinut, sillä on suuntaa antava merkitys, valtioneuvoston toimittajaseminaarissa Helsingissä puhunut Tuomioja sanoo.
Mini-HVK:lla Tuomioja viittaa EU-maiden hallitusten väliseen konferenssiin, jossa perustuslakisopimuksen sisällöstä sovittiin. Sopimus allekirjoitettiin 29. lokakuuta 2004 Roomassa. Sopimuksen on määrä astua voimaan Suomen puheenjohtajuuskaudella 1. marraskuuta 2006, mikäli kaikki nykyiset 25 EU-maata sen ratifioivat.
Perustuslakisopimuksella halutaan parantaa EU:n päätöksentekokykyä tilanteessa, jossa unionin laajeneminen edelleenkin jatkuu. Sen tavoitteena on myös vahvistaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa heinäkuussa 2006. Tuomiojan mukaan yksi Suomen painopistealueita tulee olemaan unionin ulkoisen toimintakyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistaminen.
-Tälle asialle eivät ranskalaisetkaan sanoneet ei. Useimmat niitä asioista, jotka ulkosuhteiden osalta on kirjattu perustuslakisopimukseen, ovat toteutumassa ja niitä viedään eteenpäin nykyisten perussopimusten pohjalta.
-EU:n puolustusvirasto on jo aloittanut työnsä. Nopean toiminnan kriisinhallintajoukkojen valmistelu jatkuu. Näissä asioissa kysymys on nykyisiin sopimuksiin perustuvan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syventämisestä.
Jotain hyvääkin
Perustuslakisopimuksen kaatuminen merkitsisi sitä, ettei nykyisestä EU:n ulkopolitiikan korkeasta edustajasta, espanjalaisesta Javier Solanasta tulisi EU:n ulkoministeriä, joka olisi samalla neuvoston pääsihteeri ja komission varapuheenjohtaja.
-Solana käyttäytyy ikään kuin olisi jo ulkoministeri. Nykyisissä perussopimuksissa ei ole estettä sille, että ulkoministerin nimike voidaan ottaa käyttöön. Samoin EU:n ulkosuhdepalvelun toteuttamisessa voidaan edetä, Tuomioja arvioi.
Jos perustuslakia ei tule, komission kokoonpano säilyy Nizzan sopimuksen mukaisena. Määräenemmistöpäätösten lisääminen neuvoston toiminnassa ei myöskään toteutuisi.
EU:n johtajista koostuvalle Eurooppa-neuvostolle ei valittaisi pysyvää puheenjohtajaa eli presidenttiä. Samoin jäänee toteutumatta pienemmällä joukolla tapahtuva rakenneyhteistyö puolustuksen alalla. Nämä ovat Tuomiojan mukaan sellaisia asioita, joiden kariutumista ei Suomessa pidetä kovin suurena vahinkona.
-Emme ole halunneet unioniin uusia jakolinjoja, hän muistuttaa. Bulgaria ja Romania ovat allekirjoittaneet liittymissopimukset, joiden mukaan niistä tulee EU:n jäseniä vuonna 2007. Tähänkin on jo varauduttu vuonna 2003 voimaanastuneessa Nizzan sopimuksessa.
-Perustuslakisopimuksen kaatuminen ei estäisi myöhempää laajentumista. Aina kun unioni laajenee, tehdään instituutioiden osalta minimitarkistukset olemassa oleviin sopimuksiin. Jokainen laajentuminen on hallitusten välinen konferenssi, joka täydentää perussopimuksia.
Nöyryyttä Brysseliin
Tuomioja kehottaa välttämään ylimielistä asennetta tulkittaessa Ranskan kansanäänestyksen tulosta.
-Vaikka Ranskan kansanäänestykseen liittyi sellaisia asioita, joilla ei ollut mitään yhteyttä ratifioitavana olevaan perustuslakisopimukseen, demokraattisen kansanäänestyksen tulosta ei saa vähätellä tai mitätöidä. Tämä on varmin tie viedä Euroopan projekti suolle.
-Aivan kaikkia asioita ei tarvitse käsitellä Brysselissä. Kun tarkastellaan, miten unionin päätöksentekoa olisi tehostettava ja mitä uusia tehtäviä otetaan kannettavaksi, samalla pitäisi katsoa, mitä asioita voitaisiin hoitaa tehokkaammin ja paremmin jäsenvaltioissa.
-Kansalaiset reagoivat Brysselin eliitin asenteisiin. Annos nöyryyttä Brysselissä olisi nyt paikallaan.