Unkari ja Liettua näyttävät esimerkkiä

Tampere Jorma Virtanen 1.2.2003

Hakijamaat pääsevät tarkkailijoiksi Euroopan parlamenttiin, kun liittymissopimukset on allekirjoitettu. Kuva Brysselin parlamentista.

Hakijamaat pääsevät tarkkailijoiksi Euroopan parlamenttiin, kun liittymissopimukset on allekirjoitettu. Kuva Brysselin parlamentista.

EU:n edellisellä laajentumiskierroksella kansanäänestys unioniin liittymisestä järjestettiin ensimmäisenä vuonna 1994 Itävallassa, jossa jäsenyyden kannatus oli suurinta. Tämän jälkeen Suomi ja Ruotsi seurasivat esimerkkiä. Norjassa, jossa vastustus oli suurinta, ei dominovaikutus kuitenkaan enää tehonnut.

Samanlaista taktiikkaa ollaan soveltamassa, kun kahdeksassa entisessä kommunistimaassa kansalta haetaan valtakirjaa EU:hun liittymiseksi.

Itäisessä Keski-Euroopassa kansanäänestysten sarjan aloittaa Slovenia 23. maaliskuuta, jolloin kansan kantaa kysytään myös maan Nato-jäsenyyteen.

Unkarissa äänestetään 12. huhtikuuta. Tämä tapahtuu neljä päivää aikaisemmin kuin liittymissopimukset allekirjoitetaan Ateenassa kaikkiaan kymmenen EU:hun tulossa olevan maan kanssa.

Visegrad-maiden eli Puolan, Slovakian, Tshekin ja Unkarin pääministerit sopivat viime syyskuussa, että näiden neljän maan kansanäänetykset järjestetään lyhyen ajan sisällä siten, että Unkari aloittaa.

Euroopan komission viime lokakuussa teettämän eurobarometrin mukaan unkarilaisista EU-jäsenyyttä kannattaa 67 prosenttia ja sitä vastustaa 5 prosenttia. Slovakeista 58 prosenttia kannattaa ja 5 prosenttia vastustaa jäsenyyttä.

Tshekissä ja Sloveniassa eurobarometri näyttää täsmälleen samoja lukemia: 43 prosenttia puolesta ja 14 prosenttia vastaan. Puolassa kannattajia on 52 prosenttia ja vastustajia 11 prosenttia.

Slovakiassa kansanäänestys järjestetään 16.-17. toukokuuta, Puolassa todennäköisesti 8. kesäkuuta ja Tshekissä 15.-16.kesäkuuta.

Miltei puolet liettualaisista kannattaa maan EU-jäsenyyttä. Kuva Vilnasta.

Miltei puolet liettualaisista kannattaa maan EU-jäsenyyttä. Kuva Vilnasta.

Liettuan vanavedessä

Baltian maista ensimmäisenä EU-kansanäänestys järjestetään Liettuassa 11. toukokuuta. Liettualaisista jäsenyyden kannalla 48 prosenttia ja vastustajia on 12 prosenttia.

Liettuan esimerkin toivotaan vaikuttavan Virossa ja Latviassa, joissa EU-jäsenyyden vastustus on ollut suurinta. Viime lokakuun eurobarometrin mukaan Latviassa EU-jäsenyyden kannattajia on 35 prosenttia ja vastustajia 21 prosenttia. Virossa kannattajia on 32 prosenttia ja vastustajia 16 prosenttia.

Tuoremmat Latvian ja Viron omien tutkimuslaitosten mielipidemittaukset näyttävät kyllä-puolelle korkeampia lukemia. Niiden mukaan latvialaisista EU:n liittymistä kannattaa 49 prosenttia ja vastustaa 36 prosenttia. Virossa kannattajien määrä on noussut 57 prosenttiin.

Virossa kansanäänestys järjestetään 14. syyskuuta. Samana päivänä Ruotsissa järjestetään kansanäänestys maan liittymisestä Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n kolmanteen vaiheeseen eli siitä, haluavatko ruotsalaiset vaihtaa kruununsa euroon.

Latviassa EU-jäsenyydestä äänestetään 20. syyskuuta.

Latvian entinen pääministeri Andris Berzins esitti, että kaikissa kolmessa Baltian maassa olisi äänestetty 23. elokuuta, joka on pahamaineisen Molotov-Ribbentrob -sopimuksen vuosipäivä. Vuonna 1939 solmittu sopimus johti Baltian maiden viisi vuosikymmentä kestäneeseen neuvostomiehitykseen.

Hyvää sytykettä Baltian maiden EU-kannattajat saivat Moskovassa 30. joulukuuta entisen Neuvostoliiton muodostamisen 80-vuotispäivänä julkaistusta mielipidetiedustelusta, jonka mukaan yli kaksi kolmasosaa venäläisistä on pahoillaan Neuvostoliiton hajoamisesta. Viidennes venäläisistä selvityksen mukaan toivoo, että Neuvostoliitto muodostettaisiin uudestaan niin, että mukana olisivat myös Baltian maat.

Uusien jäsenten myötä Eurooan parlamentin jäsenmäärä nousee 626:sta 732:een. Kuva parlamentin Brysselin istuntosalista.

Uusien jäsenten myötä Eurooan parlamentin jäsenmäärä nousee 626:sta 732:een. Kuva parlamentin Brysselin istuntosalista.

Kyproksella ei äänestetä

EU:n kannatus on kaikkein suurinta Romaniassa ja Bulgariassa, joiden on määrä päästä EU:n jäseniksi vuonna 2007. Romaniassa kannattajia on 78 prosenttia ja vastustajia 2 prosenttia. Bulgariassa vastaavat lukemat 68 prosenttia ja 5 prosenttia.

Kahdeksan itäisen Euroopan entisen kommunistimaan ohella EU:hun ovat liittymässä Malta ja Kypros. Maltalla kansa pääsee äänestämään EU-jäsenyydestä 8. maaliskuuta, jolloin saarivaltiossa järjestetään myös kunnallisvaalit kunnissa, joissa asuu 40 prosenttia äänestäjäkunnasta.

Maltan työväenpuolue vastustaa edelleenkin jäsenyyttä. Puoluekokouksessaan se kehotti kansalaisia äänestämään ei tai kokonaan pidättäytymään äänestämästä. Työväenpuoleen ollessa edellisen kerran hallitusvastuussa Maltan jäsenyyshakemus laitettiin jäihin.

Kyproksella EU-kansanäänestystä ei näillä näkymin järjestetä.

Lokakuun eurobarometrin mukaan Kyproksella EU-jäsenyyden kannattajia on 47 prosenttia ja vastustajia 12 prosenttia. Maltalla kannattajia on 45 prosenttia ja vastustajia 25 prosenttia.

Sitova kuudessa maassa

Kansanäänestyksen tulos on sitova muualla paitsi Virossa ja Maltalla. Lisäksi ainakin Slovakiassa, Puolassa, Latviassa ja Liettuassa edellytetään, että vähintään 50 prosenttia kansasta käy äänestämässä.

Slovakiassa äänestys voidaan uusia kolmen vuoden kuluttua ja Tshekissä kahden vuoden kulutta. Latviassa EU:hun liittymisestä voidaan äänestää uudelleen vuonna 2006 samaan aikaan, kun maassa järjestetään seuraavat parlamenttivaalit.

Euroopan parlamentti hyväksyy uudet jäsenmaat yksinkertaisella enemmistöllä. Tämän jälkeen hyväksyntänsä antavat nykyisten 15 EU:n jäsenmaan kansalliset parlametit. Liittymissopimukset on hyväksyttävä myös ehdokasmaiden omissa parlamenteissa.