Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä (takana vas.), Euroopan komission Suomen edustuston päällikkö Reijo Kemppinen, kansanedustaja Heidi Hautala (edessä vas.), europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi ja professori Esko Antola valtioneuvoston toimittajaseminarissa Turussa.
EU:n perustuslaki-sopimuksen ratifioinnin kannalta mielenkiintoisimpina maina kokoomuslainen europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi (EPP-ED) pitää Ranskaa ja Iso-Britanniaa. Hän uskoo, että Ranskassa tuuli kääntyy ja perustuslaki lopulta hyväksytään kansanäänestyksessä 29. toukokuuta.
-Britanniassa vaadittaisiin melkoinen ihme, jotta peruslaki menisi kansanäänestyksessä läpi. Britit haluavat sellaisen järjestelmän, että he olisivat mukana vapaakauppaliitossa ja samalla mukana ulkopolitiikan kovassa ytimessä. Vaikea kuitenkin on kuvitella sellaista tilannetta, että Eta-maa olisi mukana kovassa ytimessä, Kauppi sanoi valtioneuvoston järjestämässä toimittajaseminaarissa Turussa.
Kaupin mukaan Britannian vaihtoehdoiksi jää ottaa tai jättää koko unioni. Hän sanoo entisen brittikomissaari Peter Sutherlandin pitävän lähes varmana sitä, että Britannia tulee irtautumaan EU:sta.
Perustuslaki laajentaa unionin toimivaltuuksia kansainvälisessä kriisinhallinnassa, terrorisminvastaisessa toiminnassa sekä puolustusmateriaaliyhteistyössä. Kauppi muistuttaa Balkanin epäonnistumisen traumasta, kun Euroopan unionia arvioidaan kansainvälisenä toimijana.
-Suomessa tätä traumaa ei ole oikein tajuttu, vaikka olemmekin olleet läsnä Balkanilla. Ruuhka-Euroopan mentaliteettiin vaikutti syvästi se, että aivan lähellä perustettiin keskitysleirejä, tehtiin joukkoraiskauksia ja järjestettiin verilöylyjä.
-EU:ta repinyt riitely Irakin sodasta oli myös yksi tekijä, mikä sai jäsenvaltiot miettimään motiiveitaan ja tavoitteitaan uudelleen ja lähtemään yhteisen ulkopolitiikan tehostamisen tielle.
-Myös YK on edellyttänyt EU:n kriisinhallintakyvyn parantamista. Tämä on ollut pääsihteeri Kofi Annanin selvä viesti.
Sitovat turvatakuut
Astuessaan voimaan EU:n perustuslaki tuo ensimmäistä kertaa sitovat turvatakuut kaikille EU:n jäsenmaille, joskin niihin on liitetty jäsenmaiden toivomuksesta tiettyjä varauksia.
Kaupin mukaan oli yllätys, että turvatakuut sopimukseen loputa tulivat ja että Suomikin ne lopulta hyväksyi.
-Suomi on tiukemmassa liitossa turvatakuiden kanssa kuin olisimme Naton jäsenenä. Turvatakuut eivät anna Suomelle mitään mahdollisuutta itse harkita, millä asteella me osallistumme operaatioihin. Se velvoittaa meitä antamaan myös sotilaallista apua. Natossa tämä on jäsenmaiden oma valinta.
Perustuslaki antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden pysyvämpään rakenteelliseen puolustusyhteistyöhön. Siihen voivat liittyä halukkaat jäsenmaat, jotka täyttävät tietyt sotilaalliset edellytykset.
-Tämä on avoin kaikille jäsenmaille, siihen voi liittyä jälkeenpäinkin. Toivottavaa on, että Suomikin tätä harkitsisi, Kauppi sanoo.
Perustuslakiin sisältyvää yhteisvastuulauseketta Kauppi pitää olemassa olevan kirjauksena. Terroristihyökkäyksen tai luonnonkatastrofin sattuessa unioni antaa apua jäsenvaliolle.
-Tässä Suomi voi olla ilomielin mukana. Jos Itämerellä sattuu öljykatastrofi, on vain hyvä asia, että muut tulevat meidän avuksi.
Pääministeri huippukokouksiin
Perustuslain myötä neljästi vuodessa kokoontuvasta ja unionin suurista linjoista päättävästä Eurooppa-neuvostosta tulee unionin virallinen toimielin. Eurooppa-neuvostolle valitaan puheenjohtaja eli presidentti kahdeksi ja puoleksi vuodeksi kerrallaan.
Eurooppa-neuvoston roolin vahvistumisen Kauppi sanoo vaikuttavan suomalaiseen keskusteluun siitä, kuka edustaa Suomen sen kokouksissa, presidentti vai pääministeri. Parlamentaarisen kontrollin takia hän pitää parempana, että pääministeri olisi Eurooppa-neuvoston suomalainen pysyvä jäsen ja vain erittäin harvoissa tilanteissa siellä tarvittaisiin presidenttiä.
Perustuslakiuudistus tuo EU:lle ulkoministerin, joka on komission varapuheenjohtaja ja toimii ulkopolitiikan kysymyksissä suorassa yhteydessä jäsenvaltioihin. Ulkoministeri johtaa Euroopan ulkoisen toiminnan yksikköä, diplomaattikuntaa, joka koostuu neuvoston ja komission virkamiehistä sekä jäsenvaltioiden diplomaateista.
-Tämä on hyvä uudistus. Ulkoministerin sitominen komissioon on tärkeää parlamentaarisen valvonnan kannalta.