Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä (takana vas.), Euroopan komission Suomen edustuston päällikkö Reijo Kemppinen, kansanedustaja Heidi Hautala (edessä vas.), europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi ja professori Esko Antola valtioneuvoston toimittajaseminaarissa Turussa.
EU:n jäsenmaissa ratifioitavana oleva sopimus Euroopan perustuslaista merkitsee Euroopan komission Suomen edustuston päällikön Reijo Kemppisen mukaan täydellistä remonttia EU:n monimutkaiselle ja aikojen saatossa pala palalta paisuneelle sopimusjärjestelmälle.
-Ensimmäistä kertaa unionin historiassa laitetaan yksiin kansiin kaikki se, mikä unionin toiminnan kannalta on olennaista, Kemppinen sanoi valtioneuvoston järjestämässä toimittajaseminaarissa Turussa.
Perustuslaki tuo unioniin kansalaisten aloiteoikeuden. Komission on tehtävä kansalaisaloitteen mukainen ehdotus, jos vähintään miljoona EU-maiden kansalaista sitä vaatii.
-Kansalaisaloite lisää tunnetta siitä, että kansalaisten mielipiteillä on merkitystä. Se antaa mahdollisuuden EU:n instituutioiden toiminnan valvontaan ja niiden painostamiseen. Tämä on tärkeää Suomen kaltaisessa maassa, jossa kansalaisten vieraantuminen poliittisesta päätöksenteosta on lisääntynyt.
Perustuslaki lisää lainsäädäntötyön avoimuutta erityisesti neuvoston toiminnassa.
-Unionin päätöksenteko selkeytyy. Komission tehtävänä on ehdottaa eurooppalakeja. Neuvostosta ja parlamentista tulee tasaveroisia lainsäätäjiä. Eurooppa-neuvostosta tulee itsenäinen toimielin. Sille valitaan kahden ja puolen vuoden toimikaudeksi kerrallaan pysyvä puheenjohtaja eli presidentti. EU saa ulkoministerin ja tämän johtaman ulkoministeriön.
-Siitä ei saa kuitenkaan tulla hallitustenvälistä pesäkettä, joka puolustaa vain suurten jäsenmaiden etuja. Euroopan ulkoisia suhteita on hoidettava tavalla, joka on kaikkien EU:n jäsenmaiden intresseissä. Olennaista on se, että EU:n voima kasvaa puolustettaessa jäsenvaltioiden etua kolmansien maiden kanssa käytävissä neuvotteluissa, Kemppinen sanoo.
Komissarien määrä vähenee
Euroopan komissiossa on yksi komissaari kustakin jäsenmaasta. Mikäli perustuslaki astuu voimaan, sen kokoonpanoa tullaan supistamaan siten, että komissaarien määrä on kaksi kolmasosaa jäsenvaltioiden määrästä. Siten esimerkiksi 30 maan unionissa olisi 20 komissaaria.
-Tämä ei heikennä pienten jäsenvaltioiden asemaa. Hyvää tässä järjestelyssä on se, että komissaarin paikat kiertävät tasapuolisesti jäsenvaltioiden välillä niiden koosta riippumatta, Kemppinen sanoo.
Kemppinen korostaa, että uusiutuvan unionin täytyy säilyttää elinvoimaisuutensa myös tulevaisuudessa.
-EU:n on kyettävä tuomaan lisäarvoa jäsenvaltioille. EU ei saa olla mikään Brysselistä johdettu, Berlaymontissa keksitty ja Luxemburgin tuomioistuimen päätöksillä väkisin ylläpidetty projekti, vaan sen pitää olla järjestelmä, johon jäsenvaltiot ovat liittyneet ja joka on liittynyt osaksi jokaista jäsenvaltiota.
Perustuslaki astuu voimaan Suomen puheenjohtajuuskaudella 1. marraskuuta 2006, mikäli kaikki EU:n 25 jäsenmaata sen hyväksyvät. Sopimus on jo ratifioitu Liettuassa, Unkarissa ja Sloveniassa.
Mikäli sopimus kaatuu kansanäänestyksissä, ei se Kemppisen mukaan merkitse EU:n hajoamista.
-Unioni jatkaisi toimintaansa nykyisillä säännöillä. Maataloustukien maksaminen jatkuu samalla tavalla kuin tähänkin asti.