Eija-Riitta Korhola ja hänen avustajansa Jori Ringman Euroopan parlamentissa Strasbourgissa.
Ensi vuoden alussa käynnistyvää EU:n sisäistä päästökauppaa europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola luonnehtii askeliksi tuntemattomalla maaperällä.
-Päästökauppadirektiivi valmisteltiin huonosti. Siinä on käsittämätön määrä isoja porsaanreikiä. Ympäristökysymyksissä yksin ei kannata olla urhea. Muut täytyy saada samaan rintamaan, hän sanoo.
Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 13. kesäkuuta. Korholan tavoitteena on kerätä vaalityötä varten 70 000 euroa. Hän kuitenkin kiistää olevansa teollisuuden äänitorvi taloudellisen tuen toivossa.
-Kioton sopimuksen tavoitteissa pysyminen on välttämätöntä, tarvitaan jopa tiukempia tavoitteita. Hyvä tarkoitus kääntyy kuitenkin itseään vastaan, jos suurin osa on samaan aikaan vapaamatkustajina. Yhdysvallat ei ole tulossa mukaan, Venäjä empii, Kiinaa ja Intiaa eivät päästörajoitukset koske.
-Päästökauppa hävittää Suomesta ja koko EU:sta työpaikkoja. Kun tuotantoa siirtyy sinne, missä päästörajoituksia ei ole, tappion kärsii ympäristö. Suomen tulisi nyt tutkia mahdollisuuksia neuvotella taakanjako kohtuullisemmaksi.
Kasvihuonekaasujen päästörajoituksista päätettiin Kiotossa vuonna 1997. EU on päättänyt aloittaa sisäisen päästökauppansa riippumatta siitä, astuuko Kioton pöytäkirja voimaan vai ei.
Korhola on Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan jäsen sekä ulkoasiainvaliokunnan varajäsen.
Eija-Riitta Korhola selvitti Euroopan parlamentin toimintaa suomalaistoimittajille Strasbourgissa.
Kommunismille tuomio
Eija-Riitta Korhola edustaa europarlamentissa kristillisdemokraattien ja konservatiivien EPP-ED -ryhmää, joka helmikuussa päätti kommunismin tuomitsevasta julkilaumasta.
-Tilinteko menneisyyden kanssa nousee uusien jäsenmaiden tarpeista. Natsismin rikokset on tunnustettu, mutta kommunismin rikoksista yhä vaietaan. Etelä-Afrikan esimerkki osoittaa, että totuuskomissioilla voi olla tervehdyttävä vaikutus.
Korholan mukaan oli sykähdyttävä kokemus, kun Euroopan parlamentti 9. huhtikuuta viime vuonna äänesti uusien jäsenmaiden hyväksymisestä.
-Laajeneminen on moraalinen asia. Se myös maksaa itsensä takaisin, kun eurooppalaiset yritykset tulevat saman lainsäädännön piiriin. Näin estetään ympäristö- ja sosiaalinen dumppaus.
Korhola on tyrmännyt Saksan liittokanslerin äskettäin Turkissa esittämän ajatuksen Turkin nopeasta EU-jäsenyydestä.
-Turkki on tervetullut unioniin, kun se kunnioittaa ihmisoikeuksia. EU:lta arvoyhteisönä menee pohja pois, mikäli törkeitä ihmisoikeuksien loukkauksia katsotaan läpi sormien. Tämä olisi takaisku myös turkkilaiselle kansalaisyhteiskunnalle ja ihmisoikeusjärjestöille.
-EU:n rajoja ei voida perustaa maantieteeseen ja kulttuuriin. Turkin kohdalla kyse ei ole uskonnosta, vaan ihmisoikeuksista ja sellaisesta Euroopasta, johon liittyy syvä ihmisarvon kunnioitus.
Kristillisdemokraatit harhateillä
Eija-Riitta Korhola valittiin Euroopan parlamenttiin vuoden 1999 vaaleissa silloisen Kristillisen liiton listalta. Kesäkuun eurovaaleissa puolue on vaihtunut kokoomukseen.
Korhola kiistää, että loikkaukseen olisi liittynyt poliittista taktikointia.
-Äänestäjät saavat nyt ratkaista, kuinka suuri rikkomus on vaihtaa poliittista leiriä. Euroopassa leiri ei kuitenkaan vaihtunut, vaan olen koko ajan toiminut EPP-ED:n riveissä. Jos tekemisillä on vaalissa vaikutusta, tiedän olevani vahva ehdokas. Mandaatin uusiminen olisi järkevää myös siksi, että toisella kaudella pääsee heti alussa vahvasti liikkeelle.
Korhola tunnetaan eurooppalaisen kristillisdemokratian kannattajana.
-Suomen kristillisdemokraatit eivät edusta eurooppalaista peruslinjaa. Puolue on pahasti jakautunut. Osa puolueväestä haluaa edistää uskoa lainsäädännön keinoin. Uskoa ei voi poliittisella toiminnalla edistää, mutta kristillisiä arvoja voi.
Eija-Riitta Korhola emännöi suomalaistoimittajien vieralua Strasbourgiin.
Historiallinen äänestys
Euroopan parlamentissa Eija-Riitta Korhola pitää suurimpina aikaansaannoksinaan esittämiään muutoksia jätteenpoltto- ja päästökauppadirektiiveihin.
-Sellun ja paperin valmistus jäivät direktiivin ulkopuolelle niin, että Suomen hyvä järjestelmä saattoi jatkua. Se oli myös ympäristön kannalta hyvä asia.
Parlamentti hyväksyi Korholan muutosesityksen, joka määritteli turpeen uusiutuvaksi energialähteeksi vuotuisen kasvun osalta. Myöhemmin neuvosto kaatoi parlamentin muutosesityksen. Korhola kuitenkin uskoo, ettei viimeistä sanaa turpeesta hitaasti uusiutuvana polttoaineena ole sanottu.
Korhola sai läpi parlamentin ensimmäisessä lukemisessa periaatteen verenluovutuksen maksuttomuudesta. Toisessa lukemisessa parlamentin kanta kuitenkin lieveni.
Keväällä 2001 parlamentti hyväksyi Korholan laatiman mietinnön, joka koski Århusin sopimukseen liittyen kansalaisten oikeutta saada EU:n jäsenvaltioiden viranomaisten hallussa olevaa ympäristöä koskevaa tietoa. Ensimmäisessä käsittelyssä mietintö sai taakseen 505 ääntä. Kukaan ei vastustanut, kaksi äänesti tyhjää. Koskaan aikaisemmin päätösvaltainen Euroopan parlamentti ei ollut hyväksynyt varsinaista mietintöä ilman ainuttakaan vastustava ääntä.
Korhola laskee saaneensa viime toukokuuhun mennessä läpi 280 muutosesitystä eri direktiiveihin.