Keskustalainen entinen maatalousministeri Jaanus Marrandi kannattaa Viron EU-jäsenyyttä.
Viron parlamentin, Riigikogun maatalouskomitean puheenjohtajan Jaanus Marrandin mielestä ensi vuoden vappuna toteutuva EU-jäsenyys merkitsee Viron maataloudelle käännettä kohti parempaa tulevaisuutta.
-EU:n tarjoamat maataloustuet ovat tärkeä asia, mutta vielä tärkeämpää on päästä eroon nykyisestä turmiollisesta maatalouspolitiikasta, Marrandi selvitti suomalaisille toimittajille Tallinnassa. Hän puhui Euroopan komission Suomen edustuston ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston järjestämässä toimittajaseminaarissa.
Viron keskustapuoluetta (Keskerakond) edustava Marrandi, joka toimi maatalousministerinä viime maaliskuussa paikkansa jättäneessä Siim Kallasin johtamassa hallituksessa, näkee EU:n yhteisellä maatalouspolitiikalla olevan monia myönteisiä vaikutuksia Viron maatalouteen.
-Maataloustuotteiden hinnat vakiintuvat. Virolaiset tuotteet pääsevät EU:n avoimille markkinoille. Viljelijät saavat tuotteistaan myös entistä korkeamman hinnan. Kun Viron maataloudesta tulee EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, Venäjän virolaisille tuotteille määräämät kaksoistullit poistuvat.
-Maatalouden kehittämiseen suunnattavat varat yli kolminkertaistuvat nykyisestä 600 miljoonasta kruunusta kahteen miljardiin kruunuun. EU-jäsenyys merkitsee myös vapautumista Maailman kauppajärjestön WTO:n kanssa solmitusta Virolle epäedullisesta sopimuksesta.
Viron maataloutta EU on jo tukenut uusien jäsenmaiden tarpeisiin räätälöidyllä Sapard-ohjelmalla. EU:n tuki on edellyttänyt tiettyä kansallista panostusta. Marrandin mukaan Viron elintarviketeollisuus on jo suurimmaksi osaksi EU-kunnossa.
-Maaseudulla kansan pettymys on suurta eikä EU:n tarjoamiin mahdollisuuksiin haluta uskoa. Kilpailun kiristymiseen valmistautuneet maanviljelijät kuitenkin voittavat samoin kuin virolainen maaseutu ylipäänsä EU-jäsenyyden toteutuessa.
Mudasoon tilalla Saarenmaan Leisissä tuotanto on lähinnä omavaraistaloutta.
Rajat auki tuonnille
Jaanus Marrandi muistuttaa Viron nykyisen maatalouspolitiikan olevan seurausta niistä päätöksistä, joita tehtiin elokuussa 1991 tapahtuneen uudelleen itsenäistymisen jälkeen. Neuvostoajalla Viro tuotti runsaasti lihaa ja maitoa, vaikka näitä tuotteitta ei paikallisten kauppojen hyllyillä juuri näkynytkään.
-Maanomistuksessa tavoitteeksi asetettiin vuoden 1940 tilanteen palauttaminen. Tämä merkitsi paluuta neuvostoajan suurtiloista yksityisiin pientiloihin perustuvaan maatalouteen. Osa suurtiloista säilyi, kun niille löydettiin uudet omistajat.
-Virossa on noudatettu ultraliberalistista maatalouspolitiikkaa, jossa ei ole ollut sijaa maataloustukiaisille. Maataloustuotteiden tuonnille ei ole ollut mitään rajoituksia. Maaseutuelämälle tämänkaltainen politiikka ei jättänyt paljonkaan menestymisen mahdollisuuksia.
-Kymmenessä vuodessa maataloudesta toimeentulonsa saaneen väestön osuus väheni runsaasta 16 prosentista 5 prosenttiin. Tuotannon määrä väheni samassa ajassa puolella, Marrandi sanoo.