Oikeuskansleri Paavo Nikulan mukaan laillisuuden valvojat taitavat myös Eurooppa-oikeuden.
Suomen uutta perustuslakia valmisteltaessa keskusteltiin siitä, voiko Euroopan yhteisöjen (EY) oikeus olla ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa. Oikeuskansleri Paavo Nikulan mukaan tuolloin katsottiin, ettei EY voi säätää Suomen perustuslain kanssa ristiriidassa olevaa säännöstöä.
-Ristiriidan mahdollisuus on hävinnyt EU:n perusoikeuskirjan myötä. Unioni on sitoutunut sellaisiin perusoikeuksiin, jotka löytyvät myös Suomen perustuslaista ja perusoikeuksista, Nikula arvioi Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston ja Tampereen kesäyliopiston järjestämässä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia käsitelleessä seminaarissa Tampereella.
Euroopan perusoikeuskirja hyväksyttiin EU:n huippukokouksessa Nizzassa joulukuussa 2000. Nikula oli Suomen hallituksen edustaja perusoikeuskirjaa laatineessa valmistelukunnassa.
-Perusoikeuskirja annettiin juhlallisena julistuksena. Se on kuitenkin valmisteltu siten, että siihen on koottu Euroopan tasolla voimassa olevat perusoikeudet. Kaikki mitä siihen on kirjoitettu, on löydettävissä myös muista vahvoista oikeuslähteistä, kuten Euroopan ihmisoikeussopimuksesta, Euroopan sosiaalisesta peruskirjasta ja EY:n oikeuskäytännöstä.
Eurooppa-oikeus on Suomessa sovellettavaa oikeutta. EY:n direktiivit on saatettu voimaan eduskunnan päätöksillä lakien muodossa ja myös hallituksen antamilla asetuksilla.
Nikulan mukaan Eurooppa-oikeuden soveltaminen on monella tavalla muuttanut suomalaista yhteiskuntaa. Kansalaisille se on taannut parempaa hallintoa ja oikeusturvaa.
Mallioppilas jälki-istunnolla
Nikula arvioi Euroopan ensimmäisen oikeusasiamiehen Jacob Södermanin panoksen olleen ratkaiseva hyvän hallinnon toteuttamisessa ja sen käytäntöön soveltamisessa.
Oikeuskansleriviraston toiminnassa Eurooppa-oikeuden soveltaminen ei ole Nikulan mukaan ollut kovin merkityksellistä. Sen sijaan Euroopan oikeusasiamies on siirtänyt joitakin tapauksia käsiteltäväksi kotimaassa.
-Eniten virastoa ovat työllistäneet Natura-kantelut. Lisäksi esillä on ollut autoverotukseen ja kuluttaja-asioihin liittyviä kanteluita.
-Suomea on pidetty EU:n mallioppilaana. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö meilläkin olisi ollut jälki-istuntoja ja muistutuksia. Suomi on ollut jatkuvasti vastaajana EY:n tuomioistuimessa. Siellä on hävitty raskaitakin asioita, Nikula sanoo.
KKO:n presidentti Leif Sevón arvosteli valtiovarainministeriön autoveroesitystä vaikeaselkoisuudesta.
Mutkia matkassa
Luxemburgissa sijaitsevasta EY:n tuomioistuimesta suomalaiset oikeusistuimet voivat hakea ennakkoratkaisua siitä, onko Eurooppa-oikeutta tulkittu Suomessa oikein. Kansalaisilla ei käytännössä ole mahdollisuutta kääntyä suoraan EY:n tuomioistuimen puoleen.
EY-tuomioistuimen viime syyskuussa antama päätös Suomen autoverotuksesta pakotti valtiovarainministeriön laatimaan verotuksen alentamista koskevan esityksen. Tampereen seminaarissa puhunut korkeimman oikeuden (KKO) presidentti Leif Sevón kuitenkin epäilee, että ministeriön esityksessä on vielä monta mutkaa matkassa.
-Verovelvollisen pitää pystyä lukemaan lainsäädännöstä, onko hänen kohdallaan menetelty laillisesti.Täytyy olla vähintään matematiikasta väitellyt, jotta valtiovarainministeriön esitykseen liittyvästä autoverokaavoista saa jotain tolkkua, EY:n tuomioistuimen tuomarina vuosina 1995-2001 toiminut Sevón sanoo.
EY:n tuomioistuin antoi päätöksensä Portugalin autoverosta vuonna 1999. Sevónin mukaan jo tuolloin valtiovarainministeriön olisi pitänyt ryhtyä toimiin autoverotuksen muuttamiseksi.
Tampere-talolla pohdittiin EU-kansalaisten mahdollisuuksia valvoa oikeuksiaan. EU-juristi Juri-Pekka Kainulainen toinen oikealta.
EU-juristi auttaa
Kun kansalaiset epäilevät viranomaisten toimineen Eurooppa-oikeuden vastaisesti, heillä on Sevónin mukaan kolme valitusväylää: Kääntyä kotimassa oikeuskanslerin tai eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen, vedota Euroopan parlamenttiin tai valittaa Euroopan komissioon. Euroopan oikeusasiamiehelle voi kannella vain siinä tapauksessa, että on aihetta epäillä hallinnollista epäkohtaa EY:n toimielinten tai laitosten toiminnassa.
Komission puoleen kääntymistä Sevón pitää hyvänä ratkaisuna siinä mielessä, ettei se edellytä valittajalta jatkotoimia.
-Haittana tässä on se, että valittaja menettää kontrollin siihen, miten asian käsittely edistyy. Euroopan parlamenttiin vetoaminen on paikallaan silloin, kun pitkittyminen ei häiritse asian käsittelyä.
Euroopan komissio on luonut Eurojus-verkoston kansalaisten avuksi. Jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa on EU-juristi, joka antaa unionin kansalaisille Eurooppa-oikeutta koskevia neuvoja.
Suomessa tätä tehtävää hoitaa lakimies Juri-Pekka Kainulainen. Hänet tavoittaa Euroopan komission Suomen edustustosta.