Pääministeri Matti Vanhanen kehotti pitämään jalat maassa yhtenäisessä ja tehokkaassa Euroopassa.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) suhtautuu luottavaisesti siihen, että valmisteilla olevasta perustuslaillisesta sopimuksesta päästään sopuun EU:n huippukokouksessa Brysselissä myöhemmin kesäkuussa.
-Sovun löytäminen on tärkeää siksi, että kesän jälkeen päästäisiin tosissaan neuvottelemaan seuraavasta rahoituskehyksestä. Samoin tavoitteet unionialueen kilpailukyvyn parantamisesta sekä unionin kehittämisestä osaamista, innovatiivisuutta ja yrittämistä painottavana alueena vaativat käytännön työtä. Useimmat tapaamistani EU-maiden pääministereistä ovat sitä mieltä, että vallanjakokysymyksiä on viime vuosina käsitelty aivan liikaa. Tämä ei voi olla hallitusten päätehtävä EU:ssa, Vanhanen painotti puhuessaan Ulkopoliittisessa instituutissa Helsingissä.
Pääministeri arvioi nykyiset perustamissopimukset korvaavan sopimuksen olevan selkeämpi, ymmärrettävämpi ja parempi kuin vanha sopimusviidakko ja että sen ratifiointi tulee olemaan useissa maissa jopa helpompaa kuin aikaisemmin.
-Uudessa sopimuksessa unionin tehtävät ja toimivallan pitäisi aueta nykyistä paremmin kansalaiselle.
Neuvoa antavan kansanäänestyksen järjestämistä tullaan Vanhasen mukaan tarkkaan harkitsemaan, kun sopimusteksti on valmis.
-Arviointimittarina tässä on se, muuttuuko unionin perusluonne olennaisesti siitä unionista, johon vuonna 1995 kansanäänestyksen siivittämänä liityimme. Amsterdamin ja Nizzan sopimukset hyväksyttiin eduskunnassa normaalilla ratifiointimenettelyllä. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei toimivallan eikä päätöksentekomekanismien osalta mitään olennaista unionin luonteen muuttumista olisi tapahtumassa.
-Toinen sopimuksen ratifiointiin liittyvä avoin kysymys on sen säästämisjärjestys eduskunnassa.
Muuttunut unioni
Vanhanen uskoo määräenemmistöpäätösten lisääntymiseen 25 maan Euroopan unionissa.
-Kun unionissa oli 15 maata, yhteisymmärrys pyrittiin löytämään silloinkin, kun säännöt olisivat sallineet määräenemmistöpäätökset. Kun maita on kymmenen enemmän, yksimielisyyttä ei välttämättä jakseta hakea. Entisenlaista ydinjoukkoa ei enää ole olemassa, vaan jakolinjat ovat erilaisia.
Vanhasen mukaan Suomenkin on oltava valmis joustaviin koalitioihin asiasisällön perusteella.
-Koko päätöksentekokulttuuri on muuttumassa. Enemmistöt kootaan asiakohtaisesti ja niiden kokoonpano vaihtelee. Tämä on jo näkynyt esimerkiksi hallitusten välisessä konferenssissa, tulevaa rahoituskehystä käsiteltäessä sekä suhtautumisessa vakaus- ja kasvusopimukseen.
Vanhanen arvioi komission alkuperäisen esitysten painoarvon kasvavan päätöksenteossa.
-Meidän on saatava omat painotuksemme mukaan jo esitysten valmisteluvaiheessa. Tämä edellyttää tiivistä yhteydenpitoa komission kaikkiin pääosastoihin, komissaareihin ja komission puheenjohtajaan.
Kansallinen etu
Vanhanen toivoo unionissa toimivilta suomalaisilta tiiviimpää yhteistyötä.
-Näin saadaan paremmin ymmärretyksi ja toisten tietoon ne perusteet, jotka liittyvät Suomen kansallisiin erityistavoitteisiin.
-Rajallisten resurssiemme takia on entistä tarkemmin on valittava ne asiat, joihin haluamme vaikuttaa. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että keskittyisimme vain meille tärkeisiin asioihin. Meidän on osoitettava ymmärtämystä myös muiden maiden tärkeinä pitämille asioille saadaksemme myös itsellemme ymmärrystä.
-Päätöksenteossa ohjenuorana täytyy olla yhteinen eurooppalainen etu, joka ottaa huomioon oikeudenmukaisella tavalla myös kansalliset erityispiirteet.
Pääministeri Matti Vanhanen kommentoi Ulkopoliittisessa instituutissa Ulkopolitiikka-lehteen laatimaansa kirjoitusta.
Tavoitteena yhtenäisyys
Ulkopolitiikka-lehteen laatimaansa kirjoitusta kommentoinut Vanhanen vaati EU:n kehittämistä yhtenäisenä sekä tehokkuutta unionin päätöksentekoon.
-Tämä edellyttää vahvoja toimielimiä sekä lisääntyvässä määrin määräenemmistöpäätöksiä asioissa, joissa unionilla on toimivaltaa. Myös suuret jäsenmaat on sidottava yhteiseen päätöksentekoon.
-Olemme halunneet välttää asetelmia, jotka johtaisivat unionin jakautumiseen sisäpiiriin ja ulkokehälle. Tämä ei sulje pois jo nykyistenkin perustamissopimusten tarjoamaa mahdollisuutta tiivistettyyn yhteistyöhön. Euroalueen ja Schengenin sopimuksen lisäksi tulevaisuudessa saattaa syntyä muitakin yhteistyömuotoja, joissa vain osa jäsenmaista on mukana. Tällaisen yhteistyön täytyy olla kuitenkin avointa ja päätökset täytyy tehdä unionin päätöksentekorakenteissa.
Aidot neuvottelut
Suomen toimintaa meneillään olevassa hallitusten välisessä konferenssissa (HVK) Vanhasen mukaan on luonnehtinut se, että uudesta perustuslaillisesta sopimuksesta tulisi hyvä ja kestävä niin, ettei uutta neuvottelukierrosta tarvittaisi jälleen muutaman vuoden kuluttua.
HVK:ta edelsi tulevaisuuskonventtina tunnettu Eurooppa-valmistelukunta, joka laati luonnoksen EU:n uudeksi perustuslaiksi.
-Valtaosaltaan konventin esitykset tulevat toteutumaan. Hallituksen välinen konferenssi on osoittautunut aidoksi neuvotteluprosessiksi ja konventin työtä on monilta osin kyetty parantamaan.
Vanhanen sanoi oudoksuneensa sitä, miten voimakkaasti eräät jäsenvaltiot pyrkivät vaikuttamaan siihen, että konventin esitys hyväksytään muuttumattomana.
-Suomi on toiminnallaan pyrkinyt siihen, että kaikki maat saavat tärkeinä pitämänsä asiat esille.
Tärkeitä EU-hankkeita
Ulkopoliittisessa instituutissa Vanhanen esitteli luettelon hankkeista, jotka Suomen kannalta ovat unionissa tänä vuonna keskeisiä. Listalla ovat seuraavat 26 hanketta:
Eurovinjettidirektiivi
Toinen rautatiepaketti
Henkilöliikenteen julkisia palveluja koskevat sopimukset
Maantieliikenteen ajo- ja lepoaikojen uudistaminen
Eläinkuljetukset
Palvelujen sisämarkkinadirektiivi
Terveyspalvelut
Tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma
Yhteisöpatennti
Tietokoneella toteutettavien keksintöjen patentoitavuus
Ammattipätevyysdirektiivi
Laivanrakennuksen tuotantotuki
Energiasisämarkkinoien toimivuutta koskeva uudistuspaketti
Kemikaalilainsäädäntö
Kioton pöytäkirjan hankemekanismien sisällyttäminen EU:n
säästökauppajärjestelmään
Århusin yleissopimuksen voimaansaattaminen yhteisössä
Natura 2000 -verkoston rahoittaminen
Direktiivi kaivannaisteollisuuden jätehuollosta
Direktiivi merialusten ilmapäästöistä
Ilmanlaadun metallidirektiivi
Sivusaaliiden välttäminen kalastuksessa
Sokeripolitiikan uudistaminen
Venäjältä tuotavan havupuutavaran kasvinterveystarkastukset
Turvapaikkamenettelydirektiivi
Pakolaismääritelmädirektiivi
Työaikadirektiivi