Renny Jokelinin mielestä Suomen uudesta perustuslaista olisi pitänyt järjestää kansanäänestys.
Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston päällikkö Renny Jokelin kannattaa kansanäänestyksen järjestämistä valmisteilla olevasta EU:n perustuslaista. Äänestysajankohdaksi hän tarjoaa Euroopan parlamentin vaalipäivää, joka on 13. kesäkuuta ensi vuonna.
-Tämä on myös Euroopan parlamentin kanta, Pirkanmaan Journalistien EU-tilaisuudessa Tampereella puhunut Jokelin sanoo.
Hän uskoo kansalaisten ymmärtävän, mistä äänestyksessä olisi kysymys.
-Tieto EU:sta lisääntyisi, kun perustuslakiesityksen kannattajien ja vastustajien olisi kyettävä selittämään kansalaisille, mikä siinä on hyvää ja mikä huonoa.
Myös Eurooppa-asioihin perehtynyt Aamulehden toimittaja Matti Mörttinen kannattaa kansanäänestyksen järjestämistä.
-Konventin laatimassa perustuslakiluonnoksessa todetaan, että perustuslaki ilmentää kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä. Kun näin on kirjoitettu, eikö se tällöin pitäisi myös hyväksyttää kansalaisilla. Kansanäänestys olisi omiaan lisäämään kansalaisten kiinnostusta EU-asioihin.
Kaikkien hyväksyttävä
Ehdotus sopimukseksi Euroopan perustuslaiksi on lokakuussa käynnistyneen EU:n hallitusten välisen konferenssin (HVK) työstettävänä. Sopimusluonnoksen valmisteli Eurooppa-valmistelukunta eli konventti, joka sai työnsä päätökseen viime heinäkuussa.
EU:n perustuslaillinen sopimus tulee voimaan vain, mikäli kaikki sitä konventissa muovaamassa olleet 15 nykyistä EU-maata ja 10 unioniin liittymässä olevaa maata sen myös hyväksyvät omien perustuslakiensa mukaan.
Useissa EU:n jäsenmaissa harkitaan kansanäänestyksen järjestämistä. Hollanti, Irlanti, Luxemburg ja Tanska ovat siitä jo päättäneet.
Suomessa eduskunta ja hallitus eivät tällä hetkellä kannata neuvoa-antavaa kansanäänestystä, mutta asiaan palataan, kun HVK:n tulokset ovat tiedossa.
Konventin ehdottaman perustuslakiluonnoksen suomenkielisessä versiossa on 324 sivua.
Hyvä esitys menee läpi
Renny Jokelin ei pelkää Suomen joutumista sivuraiteelle, mikäli kansalaiset eivät lämpenisi HVK:n perustuslakiesitykselle.
-EU ja kansalaiset ovat etääntyneet niin kauaksi toisistaan, että kansalaisilta on tällä kertaa kysyttävä kantaa asiaan. On luotettava siihen, että perustuslakiesitys muokataan HVK:ssa niin hyväksi, että kansalaiset voivat sen myös hyväksyä.
-Jos kansa olisi vastaan, Suomi neuvottelisi muiden EU-maiden kanssa siitä, millä ehdoilla perustuslaillinen sopimus voitaisiin hyväksyä. Suomelle ehkä tarjottaisiin poikkeuksia samaan tapaan kuin Tanska sai Maastrichtin sopimukseen ja Irlanti Nizzan sopimukseen. Suomelle räätälöitävä uusi sopimus voitaisiin hyväksyä eduskunnassa tai uudessa kansanäänestyksessä.
Matti Mörttisen mukaan Suomessa voitaisiin parannusten jälkeen äänestää uudestaan. Toisaalta tämä olisi hänen mukaansa demokratian halveksuntaa.
-Mikäli perustuslaki jää lopullisesti hyväksymättä, EU jatkaa vanhalla pohjalla. Eriytyminen on joka tapauksessa edessä. Jotkut maat aloittavat jotain uutta, esimerkiksi puolustusyhteistyön. EU myös jatkaa laajentumistaan lähemmäs 40 maan unioniksi. Toiset maat ovat unionin ytimessä ja toiset taas ulkokehällä.
Komissio ei spekuloi
Euroopan komission Suomen edustuston vt. päällikkö Timo Pesonen sanoo, ettei komissio ota kantaa siihen, mitä tapahtuu, jos joissakin jäsenmaissa perustuslaki jää hyväksymättä.
-Jäsenmaat päättävät itse, millä tavalla perustuslaillinen sopimus saatetaan voimaan. Mahdollisten kansanäänestysten jälkeen katsotaan, mikä on tilanne. Nykyiset perussopimukset ovat voimassa niin kauan, kunnes uusi perustuslaki ne syrjäyttää. Tämä tapahtuu mahdollisesti vuosina 2006-2007.