Piia-Noora Kauppi vaatii Venäjää arvioimaan rehellisesti menneisyyttään.
Kokoomuslainen europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi, joka oli yksi ensi toukokuun voiton päivän juhlallisuuksia Moskovassa arvostelleen avoimen kirjeen allekirjoittajista, sanoo halunneensa ottaa kantaa historian vääristelyä vastaan.
-Emme vaatineet sitä, että presidentti Tarja Halosen olisi pitänyt jäädä pois Moskovan juhlista. Vaadimme eurooppalaisia hallitusten päämiehiä kiinnittämään huomiota siihen, millä tavalla asia Venäjällä uutisoidaan. Baltian maiden edustajat eivät voi hyväksyä sitä, että näiden maiden väitetään edelleenkin liittyneen vapaaehtoisesti Neuvostoliittoon.
-Suomen ei pidä hyväksyä käsitystä, etteikö jatkosota olisi ollut Suomen kannalta erillissota tai että Suomen sodat olisivat johtuneet Suomen diplomaattisista epäonnistumisista tai ettemme olisi joustaneet tarpeeksi. Meillä on oma tulkintamme ja oma historiamme, josta meidän on pidettävä kiinni, valtioneuvoston järjestämässä toimittajaseminaarissa Turussa alustanut Kauppi sanoo.
Meppien kirjeessä viime syksynä muistutettiin Venäjän presidentin Vladimir Putinin Moskovaan kutsumia maailman johtajia siitä, että Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta Moskovassa järjestettävät juhlallisuudet merkitsevät Neuvostoliiton valloitusten ja totalitaarisen kommunismin rikosten hyväksymistä.
Suomalaisista europarlamentaarikoista kirjeen allekirjoittivat kokoomuslaiset Piia-Noora Kauppi, Ville Itälä, Alexander Stubb, RKP:n Henrik Lax sekä Ranskasta europarlamenttiin valittu Ari Vatanen.
Alexander Stubbin mielestä kirje osoittaa, että uusilla EU:n jäsenmailla on vaikutusvaltaa.
-Eurooppa-päivänä pitää juhlia Euroopan rauhaa eikä voittoa jostain toisesta. Moskovan juhlapäivä on voiton päivä silloiselle stalinistisille johdolle Neuvostoliitossa, mutta häviön päivä monille Itä- ja Keski-Euroopan maille, jotka joutuivat Neuvostoliiton sortovallan alle. Jos tuomitaan natsismi, silloin on tuomittava myös totalitaarisen kommunismin rikokset, Stubb sanoi Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston järjestämässä toimittajatapaamisessa helmikuussa.
Alexander Stubb (vas.) ja Lasse Lehtinen selvittivät moraalisia kannanottojaan Europpan parlamentin Suomen tiedotustoimiston järjestämässä toimittajatilaisuudessa Helsingissä helmikuussa.
Kommunismi tuomiolla
Euroopan parlamentin suurin ryhmä, Euroopan kansanpuolueen ja Euroopan demokraattien EPP-ED -ryhmä hyväksyi puoluekokouksessaan Brysselissä helmikuussa julkilausuman, jossa Euroopan unionia kehotetaan tuomitsemaan totalitaarinen kommunismi.
Piia-Noora Kauppi allekirjoitti yhdessä sosiaalidemokraattisen europarlamentaarikon Lasse Lehtisen kanssa kannanoton, jossa tuomittiin Neuvostoliiton hyökkäys Puolaan 19. syyskuuta 1939 sekä todettiin Baltian maiden ja Suomen joutuneen samanlaisen aggression kohteeksi. Kannanoton ensimmäinen allekirjoittaja oli Puolan entinen ulkoministeri Bronislav Geremek.
Kauppi sanoo allekirjoittaneensa kannanoton moraalisista syistä. Myös Lasse Lehtisen motiivit olivat moraaliset.
-Jos Neuvostoliitto hyökkäyksessään olisi onnistunut, se olisi tehnyt Suomelle saman kuin Virolle, Latvialle ja Liettualle. On helpompi tuomita Adolf Hitler ja hänen tekonsa kuin Josif Stalin ja hänen tekonsa. Tämä johtuu siitä, että Neuvostoliitto ja Yhdysvallat olivat samalla puolella toisessa maailmansodassa, Lehtinen sanoi Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston järjestämässä toimittajatapaamisessa Helsingissä helmikuussa.
Kannanoton allekirjoitti 86 europarlamentaarikkoja. Jotta asia olisi edennyt Euroopan komission valmisteluun, allekirjoittajiksi olisi vaadittu puolet parlamentin jäsenistä.
Karjalasta ei kansalaispaloa
Piia-Nooran Kaupin mukaan kirjallinen kannanotto voisi olla keino myös Karjalan kysymyksen esilletuomiseksi Euroopan parlamentissa .
-Toisaalta olisi tarkkaan mietittävä, mitä suomalaiset tällä hakisivat. Suomi ei ollut ainoa maa, joka joutui tekemään alueluovutuksia. Parempi olisi edetä asiassa kahdenvälisissä neuvotteluissa Venäjän kanssa.
Luovutetun Karjalan palautusta Lasse Lehtinen pitää vaikeana siksi, ettei siihen Suomessa ole suurta empaattista kansalaispaloa.
-Karjalaisten asuttaminen muualle Suomeen oli maailmanennätys alallaan. Suomessa ei syntynyt katkeruutta eikä Karjalan vapautusliikettä. Karjalan palauttaminen olisi moraalisesti oikein, mutta Suomen ja Venäjän välisellä valtiollisella tasolla asia ei ole ajankohtainen. Voi olla, että tulee aika, jolloin moraalisia vääryyksiä vaaditaan korjattavaksi, mutta se tulisi olemaan iso vyyhti.