Islannissa kansan väitetään tukevan EU-jäsenyyttä, mutta poliitikot ovat vastaan. Kuvassa Islannin parlamentti Althingi Reykjavikissa.
Keskustelu Islannin EU-jäsenyydestä on nousemassa uudelleen esille. Näin arvioi Islannin johtaviin journalisteihin lukeutuva Einar Karl Haraldsson Pohjola-Nordenin järjestämässä Pohjola ja EU-Eurooppa -seminaarissa Helsingissä.
-Toukokuun vaaleissa EU oli vielä puolueiden sopimuksella vaiettu aihe, mutta seuraavissa vuoden 2003 vaaleissa EU-kysymys nousee esille. Haraldssonin mukaan EU-keskustelua Islannissa on tukahduttanut Itsenäisyyspuolue, joka vuoden 1995 vaaleissa nousi maan suurimmaksi 37,1 prosentin äänimääräosuudella.
-Eta-sopimus on ollut Islannille hyödyllinen järjestely. Eta ei kuitenkaan enää kauan riitä. Joudumme hyväksymään EU:n direktiivit, mutta emme pääse päättämään niiden sisällöstä.
Suurin syy Islannin jättäytymiseen EU:n ulkopuolelle oli kalastus. Maan viennistä kaksi kolmasosaa on kalanjalostustuotteita. Islannin on ollut mahdoton hyväksyä EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa. Islantilaisessa keskustelussa on ehdotettu EU-jäsenyyttä siten, että maa jäisi yhteisen kalastuspolitiikan ulkopuolelle.
-Neuvotteluissa EU ei ole vastustanut hakijamaiden elintärkeitä etuja, Haraldsson muistuttaa.
Islannin Suomen-suurlähettiläs Hördur Bjarnason sanoo Islannin suhtautuvan myönteisesti EU:n itälaajentumiseen, sillä EU:n laajentuessa myös Eta laajenee. Hän ei sulje pois Islannin EU-jäsenyyttä.
-Islanti ei voi hyväksyä yhteistä kalastuspolitiikkaa nykyisillä ehdoilla. Toisaalta huolta tunnetaan muun muassa siitä, että EU:n kiinnostus Eta-sopimukseen heikkenee.
Eta riittää Norjalle
Norjassa ei edelleenkään haikailla EU-jäsenyyden perään.
-Eta on jatkossakin Norjan tärkein yhteistyöfoorumi, valtiosihteeri Åslaug Haga Norjan ulkoministeriöstä painottaa. Hänen mukaan Norja ei ole jäänyt EU:n ulkopuolella eristyksiin.
-Norja on aktiivinen toimija Euroopassa. Haasteita tarjoavat muun muassa tulevat puheenjohtajuudet Itämeren maiden ja Barentsin alueen neuvostoissa.
Pohjoismaisuus valinkauhassa
Dosentti Magnus Jerneck Lundin yliopistosta uskoo pohjoismaisen yhteistyön jatkuvuuteen kylmän sodan jälkeisissä muuttuneissa oloissa. Esimerkkinä menetyksellisestä pohjoismaisesta yhteistyöstä hän mainitsee Norjan ja Islannin pääsyn rajamuodollisuuksia poistavaan Schengen-yhteistyöhön.
-Erilainen suhtautuminen EU:hun ja Emuun on jatkossa pohjoismaista yhteistyötä hajottava tekijä. EU:ssa pienet maat voivat menestyä vain yhteistyössä vain suurempien jäsenmaiden kanssa.
Tutkimusjohtaja Pertti Joenniemi Kööpenhaminan rauhantutkimusinstituutista perää pohjoismaiselta yhteistyöltä uudenlaisia visioita.
-Muuttuneissa oloissa paluuta aikaisempaan yksimielisyyteen ei ole. Yhteistyö ei ole samalla tavalla välttämätöntä ja vaihtoehdotonta kuin kylmän sodan aikana. Pohjoismaisuus joutuu kilpailemaan muiden yhteistyömuotojen, kuten Itämeri-yhteistyön ja Barentsin alueen yhteistyön kanssa.