Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tunnus kertoo kasvusta ja kehityksestä, suunnan näyttämisestä sekä suomalaisesta avoimesta ja suorasta tavasta johtaa asioita.
Heinäkuussa alkavalla puolivuotisella EU-puheenjohtajuuskaudella Suomi isännöi noin 3 300 kokousta, joista noin 130 järjestetään Suomessa 21 paikkakunnalla. Kokouksista valtaosa on Brysselissä järjestettäviä virkamieskokouksia, joissa valmistellaan EU-lainsäädäntöä.
EU-puheenjohtajuus merkitsee sitä, että Suomi toimii puheenjohtajana EU:n neuvoston sekä sen alaisten työryhmien ja komiteoiden istunnoissa. Puheenjohtajamaan tehtäviin kuuluu myös kokousten valmistelu sekä eri maiden kannanottojen yhteensovittelu jo ennen kokouksia. Neuvosto on EU:n tärkein päätöksentekoelin, joka toimii asioista riippuen erilaisissa ministerikokoonpanoissa.
Suomi johtaa niin ikään puhetta Eurooppa-neuvostossa eli EU:n huippukokouksissa, huolehtii suhteista EU:n muihin toimielimiin sekä hoitaa EU:n kansainvälisiä suhteita yhdessä unionin ulkopolitiikan korkean edustajan Javier Solanan kanssa.
Merkittävimpiä Suomessa järjestettäviä kokouksia ovat EU:n ja Aasian maiden johtajien Asem-huippukokous Helsingissä syyskuussa sekä, EU:n epävirallinen päämiestapaaminen Lahdessa lokakuussa sekä EU:n ja Välimeren maiden ulkoministerien Barcelona-prosessin seurantakokous Tampereella marraskuussa. Suomessa järjestetään kymmenen epävirallista ministerikokousta.
Potkua perustuslaille
Suomen puheenjohtajuuskaudella käsiteltäviä asioita on kirjattu EU:n nykyisen puheenjohtajamaan Itävallan kanssa laadittuun neuvoston toimintaohjelmaan vuodelle 2006. Noin 90 prosenttia käsiteltävistä asioista periytyy Itävallan puheenjohtajuuskaudelta. Lopullisesti asialista tarkentuu kesäkuun Eurooppa-neuvoston tulosten perusteella.
Suomi aikoo keskittyy globalisaatioon, kilpailukyvyn parantamiseen, väestön ikääntymiseen, ilmastonmuutoksen hallintaan ja Euroopan turvallisuuteen. Lisäksi Suomi haluaa edistää EU:n toiminnan avoimuutta, päätöksenteon tehokkuutta sekä unionilainsäädännön laatua.
Suomi aikoo käynnistää alustavan selvitystyön EU:n perustuslakisopimuksen jatkomahdollisuuksista. EU ajautui kriisiin viime vuoden touko-kesäkuussa, kun ranskalaiset ja hollantilaiset päätyivät kansanäänestyksissä vastustamaan sopimuksen ratifiointia.
EU:n ulkosuhteissa Suomi panostaa EU:n ja Venäjän suhteiden edistämiseen. Helsingissä järjestettävän EU:n ja Venäjän huippukokouksen yhteydessä on tarkoitus hyväksyä asiakirja, joka korvaa tämän vuoden lopussa päättyvän Suomelle rakkaan pohjoisen ulottuvuuden toimintasuunnitelman.
Lokakuussa 1999 EU-johtajat kokoontuivat Tampereella Museokeskus Vapriikissa.
Paluu Tampereelle
EU-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto valtioneuvoston EU-sihteeristöstä puhuu paluusta Tampereelle.
EU-maiden oikeus- ja sisäministerit kokoontuvat syyskuussa Tampere-talolle tarkastelemaan Haagin ohjelmaa, joka on jatkoa Tampereen EU-huippukokouksen päätelmille.
Tampereella EU-johtajat päättivät erityishuippukokouksessa lokakuussa 1999 kymmenestä virstanpylväästä, joiden tuli johtaa vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueen luomiseen. Museokeskus Vapriikissa sovittiin muun muassa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomisesta vuoteen 2010 mennessä.
-Aikataulu ei toteudu, mikäli päätöksentekoa ei kyetä tehostamaan. Muillakin aloilla edistyminen on ollut odotettua hitaampaa. Muun muassa poliisiyhteistyössä ja rikosoikeudessa vaaditaan edelleenkin yksimielistä päätöksentekoa, Luoto muistuttaa.
Paljon vastuuta
Suomen puheenjohtajuuskauden kuluiksi arvioidaan noin 68 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot ovat noin 22 miljoonaa euroa. Turvallisuusjärjestelyihin kuluu noin 8,5 miljoonaa euroa ja tulkkaukseen noin 1,3 miljoonaa euroa. Kun Suomi toimi ensimmäisen kerran EU-puheenjohtajamaana vuoden 1999 jäkimmäisellä puoliskolla, kulut olivat euroissa noin 57 miljoonaa.
Ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäen (kesk.) mukaan puheenjohtajuuteen liittyy paljon vastuuta.
-Suomen on syytä valmistautua asioihin, joita ei voida ennustaa. Maailmassa voi tapahtua mitä tahansa, ja puheenjohtajamaan velvollisuus on luotsata EU:ta näissäkin tilanteissa.
-Onnistunut puheenjohtajuus on käyntikortti Suomelle vuosiksi eteenpäin. Brysselissä ja muualla Euroopassa kuulee edelleenkin muisteltavan Suomen edellistä puheenjohtajuuskautta, Lehtomäki sanoi puheenjohtajuuskauden verkkosivuston avaustilaisuudessa Helsingissä.