Tapio Raunio opettaisi tulevaa EU:n perustuslakia jo kouluissa.
Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio uskoo, että EU:n huippukokouksessa Nizzassa joulukuussa 2002 hyväksytyn EU:n perusoikeuskirjan saattaminen osaksi unionin tulevaa perustuslakia olisi omiaan kaventamaan kuilua EU-eliitin ja eurokansalaisten välillä.
-EU koetaan etäiseksi, salailevaksi ja byrokraattiseksi. Kovin salaileva ja byrokraattinen EU ei ole, mutta etäinen se on. Tämä kuilu on politiikan tutkijoiden keskuudessa herättänyt suurta huolta, Raunio muistutti Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston ja Tampereen kesäyliopiston järjestämässä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia selvitelleessä seminaarissa Tampereella.
Kansalaisten ja EU:n välistä kuilua on Raunion mukaan kavennettava, mutta miten?
-Mahdollisesti jo tänä vuonna käynnistyvä EU:n hallitusten välinen konferenssi tulee vahvistamaan parlamentin asemaa, mutta tämänkin jälkeen kansalaisilla on edelleenkin puutteelliset mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon. Jäsenvaltiot eivät ole myöskään valmiita antamaan EU:lle oikeutta verotukseen ja kaikkia koskeviin tulonsiirtoihin.
Kun kansalaisten sitoutuminen unioniin jää edelleenkin heikoksi, ainoaksi vaihtoehdoksi demokratiavajeen kaventamiseksi Raunio näkee kansalaisten oikeuksien korostamisen.
-EU:n tulevan perustuslain alkuun sijoitettava perusoikeusluettelo on varmin tapa saada kansalaiset mukaan integraatioon. Tämä olisi konkreettinen tapa osoittaa kansalaisille EU:n tuomat edut heidän elämäänsä.
-Niin Suomen kuin EU:n perustuslakia pitäisi opettaa jo koulussa. Näin nuorille selviäisi, mitä oikeuksia heillä Suomen ja EU:n kansalaisina on, Raunio painottaa.
Perusoikeuskirja hyväksyttiin julistuksena Nizzan huippukokouksessa. EU:n tulevaisuutta parhaillaan pohtivassa konventissa eli Eurooppa-valmistelukunnassa käsitellään sen sisällyttämistä EU:n perussopimuksiin. Konventin perusoikeuskirja-työryhmä esittää raportissaan, että perusoikeuksien sisällyttäminen tulevaan perustuslain luonteiseen sopimukseen sekä EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen vahvistaisivat kansalaisten perusoikeuksien suojaa ja korostaisivat unionin moraalisia ja eettisiä sitoumuksia.
Näillä näkymin ensi syksynä käynnistyy hallitusten välinen konferenssi, jonka tehtävänä on muun muassa päättää kaikkien neljän EU:n perussopimuksen korvaamisesta uudella entistä selkeämmällä perustuslailla.
Suomeakaan ei tunneta
Laajentuvassa EU:ssa kansalaisten perusoikeuksien merkitys Tapio Raunion mukaan vain korostuu.
-Eurooppalaisilla on yhä vähän tietoa siitä, keitä yhteiseen kerhoon tulee. Yli puolet EU:n kansalaisista ei tiedä, että Suomi on EU:n jäsen. Siksi kansalaisille pitää kertoa, mitkä ovat heidän oikeutensa ja missä maissa nämä oikeudet pätevät.
Rauniouskoo, että kymmenellä maalla vappuna 2004 laajeneva Euroopan unioni säilyy toimintakykyisenä eikä tule paljon muuttuman nykyisestä.
-Tämä edellyttää, että EU:n päätöksenteossa tukeudutaan yhä enemmän enemmistöpäätöksiin.
Kansanäänestys ongelmallinen
Hakijamaiden jäsenyyttä edeltäviä kansanäänestyksiä Raunio pitää riskialttiina järjestelyinä, koska esille saattaa nousta asioita, joilla ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa, mistä äänestetään. Kansalaiset voisivat reagoida hallitusta vastaan ja lopputuloksena voi olla ei-puolen voitto. Maina, joissa jäsenyyttä vastaan voidaan mahdollisesti äänestää, Raunio mainitsee Maltan, Puolan ja tietyin varauksin Baltian maat.
-Unionin kannalta tämä ei olisi suuri ongelma, liittyvä maita olisi vain vähemmän. Noloa olisi tietysti se, että EU on sijoittanut runsaasti euroja uusien jäsenten ottamiseen.
-Komissioissa asia tiedostetaan, mutta sitä ei ole uskallettu sanoa ääneen.
Paljon ratkaisee Raunion mukaan se, mitä tapahtuu Venäjällä ja Balkanilla.
-Vladimir Zhirinovskin esiintyminen vaikutti ratkaisevalla tavalla Suomen kansaäänestyksen lopputulokseen. Jos Balkanilla tilanne uudelleen huonontuu, unioniin liittyminen koetaan turvallisemmaksi vaihtoehdoksi kuin jääminen sen ulkopuolelle.