Slovenian silloinen pääministeri, nykyinen presidentti Janez Drnovsek oli mukana Helsingin EU-huippukokouksessa joulukuussa 1999.
Entisestä Jugoslaviasta vuonna 1991 irtaantuneen Slovenian asukkaat antoivat vakuuttavan näytön eurooppalaisuudestaan 23. maaliskuuta järjestetyssä EU-kansanäänestyksessä. Peräti 89,6 prosenttia äänestäneistä kannatti maansa liittymistä Euroopan unioniin.
Äänestys oli sitova: Sloveniasta tulee EU:n jäsen vappuna 2004.
Samassa yhteydessä järjestettiin Nato-kansanäänestys. Senkin lopputulos oli selkeä. Hieman yli 66 prosenttia slovenialaisista kannatti maansa jäsenyyttä Pohjois-Atlantin puolustusliitossa. Äänestysprosentti molemmissa kansanäänestyksissä oli 60,3.
Omituinen logiikka
Seuraavaksi EU-jäsenyydestä äänestetään Unkarissa 12. huhtikuuta. Samana päivänä järjestetään Maltalla parlamenttivaalit.
Työväenpuoluetta edustava oppositiojohtaja Alfred Sant aikoo voittaessaan torpedoida maansa EU-jäsenyyden siitäkin huolimatta, että 8. maaliskuuta järjestetyssä neuvoa-antavassa EU-kansanäänestyksessä 53 prosenttia maltalaisista kannatti jäsenyyttä.
Santin logiikka on omituinen: Kun kansanäänestyksessä hylätyt äänet ja äänestämättä jättäneiden lukumäärä lisätään ei-ääniin, enemmistöstä tuleekin vähemmistö.
Maltan pääministeri, kansallista puoluetta edustava Eddie Fenech Adami kiirehti parlamenttivaalien järjestämistä. Kansanäänestyksessä ilmenneen EU-myönteisyyden hän toivoo pönkittävän hallituspuoleen asemaa tulevissa vaaleissa.
Erosäännöt tekeillä
EU:n tulevaisuutta luotaavalle valmistelukunnalle eli konventille on jätetty esitys säännöistä, joiden pohjalta jäsenmaa voi erota unionista. Konventin belgialaisen varapuheenjohtaja Jean-Luc Dehaenen mukaan eropykälä on tarpeen, mikäli EU:n uuden perussopimuksen, tulevan perustuslain ratifioinnissa ilmenee ongelmia. Epäileviä kansalaisia voidaan aina rauhoittaa vakuuttamalla, että EU:sta voi todellisuudessa myös erota.
Mikäli vuonna 2004 käynnistyvä hallitusten välinen konferenssi hyväksyy esityksen, Maltan Alfred Santin kaltaiset sooloilijat voivat entistä pontevammin vaatia unionista irtautumista ja toteuttaa sen myös käytännössä.
Esityksen mukaan erosopimus hyväksyttäisiin EU:n neuvostossa määräenemmistöllä sen jälkeen, kun parlamentti on antanut siitä puoltavan lausunnon. Vaikka sopimusta ei syntyisi, ero voisi toteutua kahden vuoden kuluttua ilmoituksesta.
Maltan EU-taival on ollut melkoista soutamista ja huopaamista. Saarivaltio jätti jäsenhakemuksensa EU:lle vuonna 1990. Työväenpuoleen noustua valtaan vuonna 1996 hakemus jäädytettiin. EU-neuvotteluihin päästiin, kun kansallinen puolue otti uudelleen komennon kaksi vuotta myöhemmin.
Liettua näyttää esimerkkiä
Unkarin jälkeen EU-kansanäänestysten sarja jatkuu toukokuussa, jolloin vuorossa ovat Liettua ja Slovakia. Liettuassa äänestetään 10.-11. toukokuuta ja Slovakiassa 16.-17. toukokuuta.
Kesäkuussa ovat vuorossa Puola ja Tshekki. Puolan äänestys on 7. kesäkuuta ja Tshekin 15.-16. kesäkuuta.
Virossa järjestetään EU-kansanäänestys 14. syyskuuta, jolloin myös ruotsalaiset äänestävät liittymisestä Euroopan talous- ja rahaliiton Emun kolmanteen vaiheeseen eli käytännössä siitä, raskivatko länsinaapurit luopua rakkaaksi käyneestä kruunustaan.
Viimeisenä EU:n jäsenyyttä hakeneista maista kansanäänestys järjestetään Latviassa 20. syyskuuta.
Kyproksen kreikkalaisessa osassa kansan mielipidettä EU-jäsenyydestä ei kysytä, vaan asiasta päättää maan parlamentti.