Astrid Thors näkee EU-laajentumisen syvästi moraalisena asiana.
Eurokansanedustaja Astrid Thors uskoo, että koko Pohjola on mukana EU:ssa vuonna 2007.
Europan parlamentin Suomen tiedotustoimiston ja Tampereen kesäyliopiston järjestämässä EU-kansalaisten vaikutustusmahdollisuuksia selvittäneessä seminaarissa Tampereella puhunut Thors viittasi Norjasta ja Islannista kantautuneisiin tietoihin, joiden mukaan EU-jäsenyyden kannatus on ollut näissä maissa vahvassa nousussa.
Erityisen dramaattista EU-kannatuksen nousu on ollut Norjassa. Keskustalaisen Nationen-lehden tammikuun lopulla julkaiseman mielipidekyselyn mukaan 55 prosenttia haluaa, että Norjassa järjestettäisiin EU-kansanäänestys ennen vuoden 2005 suurkäräjävaaleja. Äänestyksen lykkäämistä vaalien yli kannattaa 35 prosenttia vastanneista.
EU:n kannattajista peräti 75 prosenttia kiirehtii kansanäänestyksen järjestämistä pikaisesti.
Ongelmana on kuitenkin Norjan hallitus, jossa on sekä EU-jäsenyyttä kannattavia että sitä vastustavia puolueita. Hallituspuolueet ovat sopineet, että EY-jäsenyyden hakemisen tullessa ajankohtaiseksi hallitus hajoaa. EU-jäsenyyttä vastustava pääministeri Kjell Magne Bondevik on esittänyt, että Norjan EU-jäsenyydestä saatetaan äänestää ennen vuotta 2010.
Islannissa kansan on sanottu kannattavan EU-jäsenyyttä, mutta poliitikkojen empivän. Islannin toukokuun parlamenttivaalien jälkeen saatetaan hyvinkin olla tilanteessa, että jäsenanomus lähtee Reykjavikista Brysseliin.
Kroatia on ilmoittanut jättävänsä jäsenanomuksensa EU:lle 18. helmikuuta Ateenassa. Täysin poissuljettu ajatus ei enää ole, että vuonna 2007 EU:hun liittyy Bulgarian ja Romanian ohella kolme muutakin valtiota. Tällöin EU:ssa olisi jo 30 jäsenvaltiota.
Moraalinen velvollisuus
Euroopan liberaali- ja demokraattipuoluetta edustava Thors ei hyväksy väitettä, jonka mukaan EU:hun liittymässä olevat itäisen Keski-Euroopan entiset kommunistimaat olisivat kerjäläisvaltioita.
Tulevissa jäsenmaissa on hänen mukaansa korkeasti koulutettua ja osaavaa väkeä.
-Paljon on voitettu sillä, että ihmiset elävät näissä maissa sopusoinnussa toistensa kanssa. Toinen vaihtoehto olisi voinut ollut Jugoslavian tilanteen toistuminen. Moraalinen velvollisuutemme on olla mukana tässä prosessissa, Thors sanoi.
Eta-sopimus hiertää
Norjalaiset ovat kahdesti hylänneet valmiiksi neuvotellut liittymissopimukset. Vuonna 1972 he antoivat rukkaset Euroopan yhteisöille EY:lle ja vuonna 1994 Euroopan unionille EU:lle. Miksi nyt norjalaiset näyttävät tulleen katumapäälle?
Brysselissä toimivan CEPS-tutkimuslaitoksen tutkija Marius Vahl viittaa taloudellisiin syihin sekä norjalaisten kasvavaan tyytymättömyyteen Eta-sopimusta kohtaan.
Kruunun vahvan kurssin takia norjalaiset vientiyritykset ovat siirtäneet tuotantoaan EU-maihin. Norjalaiset pitävät kohtuuttomana EU:n vaatimaa lisärahoitusta, kun Eta-sopimus ulotetaan koskemaan uusia jäsenmaita. Norjan maksuosuus EU:n tasausrahastoon lisääntyisi nykyisestä 200 miljoonasta kruunusta (26,6 miljoonaa euroa) peräti 4 miljardiin kruunuun (532 miljoonaa euroa) vuosittain samalla kun Norja jäisi edelleenkin yhteisessä eurooppalaisessa talousalueessa äänettömäksi yhtiömieheksi.
Vahl pitää merkittävänä sitä, että norjalaisten naisten enemmistö kannattaa nyt ensimmäistä kertaa EU-jäsenyyttä. Laajentuva EU koetaan ennen kaikkea "solidaarisuusprojektina".
Astrid Thorsin tavoin myös Vahl pitää täysin mahdollisena, että Norja liittyy EU:hun jo vuonna 2007 yhdessä Bulgarian, Romanian, Kroatian ja Islannin kanssa.