Ulkoministeri Erkki Tuomioja ei usko EU:n hajoamiseen, jos kansa joissakin maissa äänestää perustuslakisopimusta vastaan.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) pitää hyvänä, että Brysselissä koolla olleet EU:n ulkoministerit päättivät viime hetkellä lykätä Kroatian jäsenyysneuvotteluja, joiden piti alkaa 17. maaliskuuta. EU vaatii, että ennen neuvottelujen aloittamista Kroatian on toimitettava sotarikoksista epäilty kenraali Ante Gotovina Hollannin Haagissa sijaitsevaan entisen Jugoslavian sotarikoksia tutkivaan tuomioistuimeen (ICTY).
-Tämä oli tärkeä viesti myös Turkille sekä muille Länsi-Balkanin maille, jotka ovat kiinnostuneet EU-jäsenyydestä, Tuomioja sanoi EU:n perustuslakisopimusta käsitelleessä valtioneuvoston toimittajaseminaarissa Turussa.
Tuomioja muistutti EU:n johtajista koostuvan Eurooppa-neuvoston asettamista ehdoista, joiden mukaan Kroatian tulee olla täydellisessä yhteistoiminnassa ICTY:n kanssa.
-Neuvottelut olisi voitu aloittaa, mikäli Kroatian hallitus olisi käyttänyt yhtä paljon energiaa Gotovinan löytämiseen kuin se käytti EU-maiden lobbaamiseen. Puheenjohtajamaa Luxemburgin ja Euroopan komission asiana on nyt katsoa, milloin neuvottelujen avaaminen uudelleen on ajankohtaista. EU:lla on valmiudet neuvottelujen aloittamiseksi heti, kun Kroatian yhteistyöhalukkuus voidaan todeta.
-Vaikka demokraattiset rakenteet ovat olemassa, vanhat valtarakenteet toimivat yhä. On ilmeistä, että ne suojelevat Gotovinaa.
-Länsi-Balkanilla sotarikollisia suojelee mafiaverkosto. Räikein esimerkki on Bosnia-Hertzegovina. Tällaiset maat eivät ole toimivia demokratioita.
Turkilla vielä tekemistä
Turkin on määrä aloittaa EU-jäsenyysneuvottelut ensi lokakuussa. Tuomiojan mukaan tällä hetkellä Turkki ei ole kuitenkaan valmis jäsenyyteen.
-Kuvat, jotka saimme kansainvälisen naisten päivän mielenosoitusten hajottamisesta ja poliisin välivallasta, olivat kauhistuttavia. Kaikki tämä tapahtui kameroiden edessä. Mitä kaikkea tapahtuu Turkin poliisiasemilla ja varuskunnissa, sitä emme tiedä. Turkin hallituksen edustajien kommentitkaan eivät olleet kovin vakuuttavia.
Ukrainan EU-toiveiden Tuomioja näki olevan pitkä prosessi, johon oikotietä ei ole olemassa.
-Mikäli Ukraina jättää EU-hakemukseen, siihen suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti.
Venäjä on arvostellut venäjää puhuvan väestönosan sortoa Baltian maissa, erityisesti Virossa ja Latviassa, jotka viime vapusta lähtien ovat olleet EU:n jäsenmaita.
-Kun EU haluaa puhua ihmisoikeuksista, emme voi kieltää sitä, että Venäjä nostaa esille Baltian maihin liittyviä kysymyksiä. Niissä on Venäjän mukaan ongelmia, mutta me emme sellaisia näe, Tuomioja sanoi.
Unioni ei hajoa
EU:n johtajat hyväksyivät 25 maan unioniksi laajentuneen EU:n perustuslakisopimuksen Roomassa 29. lokakuuta 2004. Unionin toimintaa ja hallintoa selkeyttävä sopimus astuu voimaan Suomen puheenjohtajuuskaudella 1. marraskuuta 2006, mikäli kaikki unionimaat sen siihen mennessä ratifioivat.
Ranskassa kansa äänestää Euroopan perustuslaista 29. toukokuuta. EU-kriittisessä Britanniassa äänestetään ensi vuonna.
Tuomiojan mukaan näiden maiden kielteinen äänestystulos merkitsisi palaamista lähtöruutuun, isoja otsikoita mediassa, mutta ei eroamista EU:sta.
-Jonkinlainen uusi hallitustenvälinen konferenssi jouduttaisiin kutsumaan koolle. Mikäli perustuslaki ei tule voimaan, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla ulkosuhdepalvelua ei voida toteuttaa eikä Javier Solana saa ulkoministerin titteliä.
-Tavallisen EU-kansalaisen arkeen perustuslaki ei juuri tuo muutoksia. Se on kuitenkin parempi kuin nykyiset perussopimukset.