Euroopan komission julkaisemassa kirjasessa kerrotaan lyhyesti, mistä EU:n perustuslakisopimuksessa on kysymys.
Sopimuksen Euroopan perustuslaista piti astua voimaan Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella 1. marraskuuta 2006. Sopimus on kuitenkin ollut mietintätauolla sen jälkeen, kun hanke jumiutui Ranskan ja Hollannin kielteisiin kansanäänestyspäätöksiin touko-kesäkuussa 2005.
Perustuslakisopimuksen on tähän mennessä ratifioinut 18 EU-maata, viimeksi Suomi 8. joulukuuta 2006. Vuoden vaihteessa EU:hun liittyneet Bulgaria ja Romania hyväksyivät sopimuksen osana liittymissopimustaan.
Jotta perustuslakisopimus astuisi voimaan, se on ratifioitava kaikissa unionin 27 jäsenmaassa. Ranskan ja Hollannin lisäksi sopimus on ratifioimatta Britanniassa, Irlannissa, Portugalissa, Puolassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Tshekissä.
EU:n huippukokouksessa Wienissä kesäkuussa 2006 päätettiin, että EU:n puheenjohtajamaa Saksa esittää vuoden 2007 alkupuolella jäsenvaltioiden laajaan kuulemiseen perustuvan raportin, joka sisältää perustuslakisopimusta koskevan tilannearvion sekä vaihtoehtoja jatkokehitykselle. Prosessi käynnistyi Suomen puheenjohtajakaudella, kun Eurooppa-ministeri Paula Lehtomäki neuvotteli sopimuksen tulevaisuudesta viime syksynä erikseen jokaisen jäsenmaan sekä Bulgarian ja Romanian kanssa.
Saksan ponnistelujen tukemiseksi järjestetään kaksi ministerikokousta. Perustuslakisopimuksen jo vahvistaneiden 18 maan Eurooppa-ministerit kokoontuvat Madridiin 26. tammikuuta. Luxemburgissa helmikuussa järjestettävässä toisessa tapaamisessa koolla ovat ministerit niistä maista, joissa sopimus on yhä ratifioimatta.
EU-maiden johtajat allekirjoittivat perustuslakisopimuksen Roomassa lokakuussa 2004. Sopimusta valmisteltiin ensin yli satajäsenisessä tulevaisuuskonventissa ja sen jälkeen hallitusten välisessä konferenssissa, joka koostui EU:n jäsenmaiden hallitusten edustajista.
Perustuslakisopimuksen tavoitteena on selkeyttää laajentuneen EU:n päätöksentekoa. Myös lisälaajentuminen edellyttää uusia pelisääntöjä. Vuonna 2003 voimaan astunut Nizzan sopimus on mitoitettu nykyiselle 27 maan unionille.
Ranskan vaalit avainasemassa
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan Suomi halusi ratifioinnilla viestittää, että perustuslakisopimus on tasapainoinen ja Suomen kannalta hyväksyttävä kokonaisuus, joka vahvistaa EU:n toiminta- ja päätöksentekokykyä tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi. Vanhanen myös arvioi Suomen aseman olevan vahvempi silloin, kun mahdolliset jatkoneuvottelut sopimuksesta aloitetaan.
Saksan liittokansleri Angela Merkel on esittänyt hallitusten välistä konferenssia, jossa EU-johtajat voisivat poistaa perustuslakisopimuksesta mahdollisesti ongelmallisia osia. Merkelin mukaan sopimuksen sisällöstä tulee kuitenkin pitää kiinni mahdollisimman pitkälle.
Ranskan sisäministeri Nicholas Sarkozy on esittänyt minisopimusta, johon perustuslakisopimuksesta poimittaisiin EU:n päätöksentekoa edistävät parhaat palat.
Huhtikuussa järjestettävien Ranskan parlamenttivaalien jälkeen todennäköisesti selviää, neuvotellaanko perustuslakisopimus uusiksi vai järjestetäänkö Ranskassa ja sitten myös Hollannissa uudet kansanäänestykset. Joulukuussa 2006 julkaistun Eurobarometri-mielipidetiedustelun mukaan 56 prosenttia ranskalaisista ja 59 prosenttia hollantilaisista kannatti sopimusta.
- Perustuslakisopimus ei ole kuollut, Ranskan suurlähettiläs Gérard Gros muistutti Hämeen Sanomien haastattelussa marraskuussa 2005.