Matti Vanhanen selvitti konventin työn tuloksia Tampereen yliopistossa järjestetyssä seminaarissa.
Puolustusministeri Matti Vanhanen (kesk.) pitää mahdollisena, että Suomessa järjestetään näillä näkymin tämän vuoden syksyllä käynnistyvän EU:n hallitusten välisen konferenssin (HVK) tuloksista neuvoa-antava kansanäänestys.
-Kansanäänestys on erityisesti paikallaan, mikäli unionin perusluonne muuttuu olennaisesti siitä, millaiseen unioniin aikanaan Suomi liittyi, Tampereen yliopiston Jean Monnet -keskuksen, Pirkanmaan Eurooppa-tiedotuksen ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston järjestämillä Eurooppa-tutkimuksen päivillä Tampereen yliopistossa alustanut Vanhanen sanoo.
Vanhanen ei pelkää, että kansanäänestykset johtaisivat unionin sekasortoon.
-Uudistusten tavoitteena pitää olla avoimuuden ja ymmärrettävyyden lisääminen sekä se, miten unionista saataisiin nykyistä toimintakykyisempi. Jotta näissä tavoitteissa onnistutaan, uudistusten täytyy olla ymmärrettäviä ja hyvin perusteltuja niin, että myös kansalaiset voivat ne hyväksyä.
Uudistuksia valmistelevan Eurooppa-valmistelukunnan eli konventin puhemiehistö jätti ehdotuksensa unionin päätöksentekojärjestelmän uudistamiseksi sekä unionin uudeksi ulkopolitiikaksi 24. huhtikuuta.
Konventin jäsenenä toiminut Vanhanen pitää puheenjohtajiston ehdotuksia odotettuina, joskin niiden jyrkkyyden osalta yllättävinä.
-Ehdotukset ei tule menemään konventissa sellaisenaan läpi. Niissä on vielä paljon parannettavaa.
Suuri painoarvo
Konventti aloitti työnsä helmikuun lopulla 2002. Sen tehtävänä on valmistella EU:n perussopimuksiin tehtäviä muutoksia hallitusten välistä konferenssia varten tilanteessa, jossa EU saa kymmenen uutta jäsenmaata ensi vuoden vappuna. Uudistukset astuvat voimaan, mikäli kaikki jäsenmaat hyväksyvät ja ratifioivat ne.
Puheenjohtajiston esittämään perustuslakiluonnokseen konventin jäsenillä on aikaa tehdä muutosehdotuksia 15. toukokuuta saakka, jolloin käydään ensimmäinen palautekeskustelu. Konventin on määrä saada työnsä päätökseen ensi kesäkuussa.
Vaikka konventin rooli on valmisteleva, Vanhasen mukaan sen lopullinen esitys tulee olemaan erittäin ratkaiseva.
-Konventin esitystä tulee olemaan vaikea muuttaa. Siksi siihen on suhtauduttava äärimmäisellä vakavuudella.
Pääministeri Paavo Lipponen toimi puheenjohtajana EU:n erityishuippukokouksessa Tampereella lokakuussa 1999. Mukana oli myös komission puheenjohtaja Romano Prodi.
Pysyvä puheenjohtaja
Puheenjohtajisto ehdottaa EU:n jäsenmaiden poliittisista johtajista koostuvalle Eurooppa-neuvostolle pysyvää puheenjohtajaa, presidenttiä. Hänet valittaisiin kahdeksi ja puoleksi vuodeksi sellaisista henkilöistä, jotka ovat olleet vähintään kaksi vuotta Eurooppa-neuvoston jäseninä joko pääministerinä tai presidentteinä.
-Näin unionin ulkosuhteisiin saataisiin tiettyä jatkuvuutta ja ehkä arvovaltaakin. Samalla unionin toiminta ankkuroitaisiin vahvemmin Eurooppa-neuvostoon, josta tulisi todellinen EU:n johtava elin.
-Erityisesti pienet jäsenmaat ovat vastustaneet kiertävästä puheenjohtajuudesta luopumista. On pelättävissä, että puheenjohtaja tulisi vastaisuudessa suurista jäsenmaista, Vanhanen sanoo.
Unionille ulkoministeri
Puheenjohtajisto esittää ministerineuvostojen vähentämistä. Ulkoasiainneuvostoa ei vastaisuudessa johtaisi puheenjohtajamaan ulkoministeri vaan EU:n ulkoministeri. Tähän toimeen yhdistettäisiin unionin korkean ulkopoliittisen edustajan ja komission ulkoasiainkomissaarin tehtävät. Ulkoministeri hoitaisi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja toimisi myös komission varapuheenjohtajana.
Ulkoasiainneuvoston lisäksi muita neuvostoja olisivat yleisten asioiden neuvosto, valtiovarainministerien Ecofin-neuvosto sekä oikeus- ja turvallisuusasioiden neuvosto. Yleisten asioiden neuvosto vastaisi unionin toiminnan johdonmukaisuudesta ja koordinoinnista sekä myös valmistelisi Eurooppa-neuvoston kokoukset.
Neuvostojen päätöksentekoa esitetään muutettavaksi siten, että jokaisen päätöksen taakse vaadittaisiin puolet jäsenmaista sekä 60 prosenttia väestöstä.
Ministeri Brysseliin
Kokonaan uusi elin olisi lainsäädäntöneuvosto. Nykyisiltä erillisiltä ministerineuvostoilta koottaisiin lainsäätäjän tehtävä yhdelle kokoonpanolle, jossa olisi yksi ja sama pysyvä ministeri jokaisesta jäsenmaasta.
-Ministeriltä tämä edellyttäisi lähes jatkuvaa paikallaoloa Brysselissä. Tässä neuvostossa käsiteltäisiin kaikki lainsäädäntöasiat ja ministeriä voisi avustaa aina erityisteemoissa oman alansa erityisministeri.
-Tämä olisi suuri muutos. Jos tällainen neuvosto syntyisi, siinä toimivat ministerit oppisivat tuntemaan toisensa erittäin hyvin. Pienen joukon kesken lainsäädäntöasioita kyettäisiin käsittelemään paljon tehokkaammin kuin nykyisin erityisneuvostoissa, Vanhanen sanoo.
Komissio uusiksi
Komissiota konventin puheenjohtajisto esittää muutettavaksi siten, että siinä olisi puheenjohtajan ja ulkoasiainministerin lisäksi 13 muuta jäsentä. Komission puheenjohtaja valittaisiin Eurooppa-neuvoston ehdotuksesta, jonka parlamentti hyväksyisi tai hylkäisi.
Matti Vanhasen mukaan näin luovuttaisiin periaatteesta, jonka mukaan jokaisella jäsenmaalla on oikeus esittää henkilönsä komissioon. Lisäksi puheenjohtaja voisi nimittää avustavia komissaareja.
-Komissaarien valinnassa ei noudatettaisi tasapuolista kiertoa jäsenmaiden kesken, vaan komissaarit valittaisiin poliittisen ja maantieteellisen tasapainon perusteella. Pienten maiden näkökulmasta tämä ei ole hyväksyttävissä. Edes avustavien komissaarien osalta ei ole vaatimusta, että heidän pitäisi edustaa niitä maita, joilla ei ole varsinaista komissaaria.
Puheenjohtajisto esittää myös kokonaan uuden elimen, kansojen kongressin muodostamista. Siihen tulisi 700 jäsentä Euroopan parlamentista ja kansallisista parlamenteista. Samoin Euroopan parlamentissa olisi 700 jäsentä.
Belgian pääministeri Guy Verhofstadt on ehdottanut EU:n puolustusliiton perustamista. Kuva Helsingin EU-huippukokouksesta joulukuussa 1999.
Yhteinen puolustus
Puheenjohtajiston ehdotuksista EU:n yhteisen puolustuspolitiikan kehittämiseksi Suomen kannalta helpoimpina Vanhanen pitää kysymyksiä, jotka liittyvät puolustusmateriaali-yhteistyön tehostamiseen sekä kriisinhallintaan ja siviilikriisinhallintaan.
-Ongelmallisin puheenjohtajiston ehdotuksessa on kohta, jonka mukaan jäsenmaat voisivat tehdä unionin sisällä rakenteellista yhteistyötä muun muassa rauhaanpakottamisessa. Tämä olisi suljettu piiri, joka myös päättäisi millä ehdoilla muut voisivat tulla mukaan. Tämä olisi vastoin kaikkia niitä periaatteita, joita unionin toiminnassa aikaisemmin on noudatettu.
Puheenjohtajisto esittää, että EU:n yhteistä puolustuspolitiikkaa kehitettäisiin asteittain. EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka johtaisi yhteiseen puolustukseen, kun Eurooppa-neuvosto siitä päättää yksimielisesti.
-Jo nykyisinkin Eurooppa-neuvosto voi päättää tästä. Nyt on esitetty selkeämmin tavoite siitä, että yhteiseen puolustukseen siirrytään jossain vaiheessa, Vanhanen muistuttaa.
Puheenjohtajisto esittää, että EU:n sisällä pienempi maaryhmä voisi toteuttaa tiiviimpää yhteistyötä. Tämä merkitsisi puolustusytimen, EU:n sisällä toimivan puolustusliiton perustamista. Puolustusliitto antaisi jäsenilleen turvatakuut.
EU:n uuteen perustuslakiin esitetään myös solidaarisuuslauseketta, jonka nojalla terrori-iskun kohteeksi joutuneelle EU-maalle annettaisiin apua tämän omasta pyynnöstä.
Vanhasen mukaan jo nykysinkin jäsenmaiden enemmistön on mahdollista edetä pidemmälle kuin muut, mutta tätä mahdollisuutta ei ole toistaiseksi käytetty puolustuksen alalla kertaakaan.