Astrid Thors on näköalapaikalla Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan varapuheenjohtajana.
Europarlamentaarikko Astrid Thorsin mukaan Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta on näköalapaikka Euroopan unioniin.
-Parlamentille esitetyt vetoomukset ovat tärkeitä tietolähteitä siitä, miten EU-säädökset on viety jäsenmaiden lainsäädäntöön. Niistä saa hyvän kuvan siitä, miten EU toimii ja missä asioissa on parannettavaa, Thors sanoi Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston ja Tampereen kesäyliopiston kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia selvitelleessä seminaarissa Tampereella.
Vetoomusvaliokunta on yksi Euroopan parlamentin 17 valiokunnasta. Euroopan liberaali- ja demokraattipuoluetta edustava Thors on valiokunnan varapuheenjohtaja.
Vetoamisoikeus on kaikilla EU-maiden kansalaisilla, jäsenvaltiossa asuvilla henkilöillä sekä yrityksillä, yhteisöillä ja yhdistyksillä, joiden sijaintipaikka on jossakin jäsenvaltiossa.
Vetoomus voidaan tehdä asiassa, joka kuuluu unionin toimialaan ja jonka aihe koskee vetoomuksen esittäjää laajasti ottaen tai henkilökohtaisesti. Tyypillisiä asioita Thorsin mukaan ovat olleet tutkintojen ja pätevyysvaatimusten vastaavuus jäsenmaissa, oleskeluluvat, verotuksen yhdenmukaistaminen sekä ympäristönsuojelu ja eläinkokeiden vastustaminen.
Valiokunnalle voi valittaa myös kansallisten viranomaisten toiminnasta, jos asia ei ole vireillä missään tuomioistuimessa ja jos unioni on toimivaltainen asiassa.
-Vetoomusvaliokunnan toimivalta on verraten laaja. Suurin osa vetoomuksista otetaan myös käsittelyyn, Thors sanoo.
Vuosaaren satamahanke esillä
Vetoomusvaliokunta on ottanut käsiteltäväkseen muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton vetoomuksen EU:n luontodirektiivin soveltamisesta Vuosaaren satamahankkeen lupamenettelyssä. Mikäli valiokunta toteaa Suomen rikkoneen asiassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, komissio joutuu käynnistämään Suomea vastaan rikkomusmenettelyn.
Tätä Thors ei pidä kuitenkaan kovin todennäköisenä.
-Asiasta on valitettu myös Euroopan komissioon. Parlamentissa nyt odotetaan, että komissio ensin lausuu käsityksensä asiasta.
Helppoa, mutta hidasta
Thorsin mukaan vetoomusvaliokunnan puoleen kääntyminen on huokeaa ja helppoa, mutta vetoomusten käsittelyaika saattaa olla pitkä.
Vetoomusvaliokunta tutkii ensin, kuuluuko kantelu EU:n toimialaan ja voidaanko se ottaa käsittelyyn. Tämän jälkeen paljon aikaa vievät käännökset eri kielille sekä lisäselvitysten pyytäminen asianosaisilta.
Euroopan parlamentin istuntokaudella 1998-1999 vetoomusvaliokunnalle esitettiin 1 005 vetoomusta. Samana aikana käsiteltiin 693 tapausta.
Vetoomusvaliokunnalla ei ole tuomivaltaa eikä se voi kumota jäsenvaltioiden oikeusvoimaisia päätöksiä.
Tapauksesta riippuen valiokunta voi kehottaa komissiota tiedottamaan valiokunnalle, noudatetaanko asiassa yhteisön lainsäädäntöä, välittää vetoomuksen parlamentin muille valiokunnille, antaa vetoomuksen aiheesta laaditun mietinnön parlamentin äänestettäväksi sekä laatia lausunnon ja pyytää parlamentin puhemiestä toimittamaan sen EU:n neuvostolle tai komissiolle toimenpiteitä varten.