Viron ulkoministeri Kristina Ojuland selvitti EU-jäsenyyden hyviä puolia Saarenmaan Kuresaaressa 14. heinäkuuta.
Kyproksen presidentti Tassos Papadopoulos allekirjoitti 28. heinäkuuta liittymissopimuksen, jonka nojalla saarivaltion kreikkalaisosasta tulee EU:n jäsen ensi vuoden vappuna. Kyproksen parlamentti hyväksyi EU-jäsenyyden yksimielisesti 14. heinäkuuta.
Kypros oli unioniin nyt liittymässä olevasta kymmenestä maasta ainoa, jossa ei järjestetty kansanäänestystä.
Maltalla, Sloveniassa, Unkarissa, Slovakiassa, Liettuassa, Puolassa ja Tshekissä kansalaisten suuri enemmistö antoi maalis-kesäkuussa hyväksyntänsä EU-jäsenyydelle.
Jäljellä ovat kansanäänestykset Virossa 14. syyskuuta ja Latviassa 20. syyskuuta.
Kummankin maan äänestyksistä on tulossa huomattavasti tiukempia kuin eteläisimmissä ehdokasmaissa.
Kesäkuussa julkistetun EU:n eurobarometrin mukaan vain 41 prosenttia virolaisista oli EU-jäsenyyden puolesta. Vastustajia oli 31 prosenttia. Uusimman mielipidekyselyn mukaan elokuun alussa 69 prosenttia virolaisista aikoi äänestää EU:n puolesta ja 31 prosenttia vastaan.
Etenkin iäkkäämmät ihmiset ovat liittyneet EU-jäsenyyden puoltajiin sen jälkeen, kun presidentti Arnold Rüütel, parlamentin, Riigikogun puhemies Ene Ergma ja pääministeri Juhan Parts vetosivat juhannuksen tienoilla EU-jäsenyyden puolesta.
Tilanne meni kuitenkin jälleen uusiksi, kun Viron suurin puolue, Keskerakond (keskusta) päätti Tartossa viime viikonvaihteessa järjestetyssä puoluekokouksessa vastustaa EU-jäsenyyttä. Puolukokousväelle pitämässään tunteikkaassa puheessaan puolueen puheenjohtaja Edgar Savisaar rinnasti EU:n ja entisen Neuvostoliiton.
Latviassa eurobarometri näytti EU:lle 49 prosentin kannatusta. Vastustajia oli 27 prosenttia. Heinäkuun lopulla tehdyn mielipidekyselyn mukaan EU:n puoltajia oli 49,6 prosenttia ja vastustajia 34,4 prosenttia.
Samana lauantaina 9. elokuuta, kun Viron keskusta päätti sanoa ei EU:lle, vastaavanlaisen päätöksen teki Latvian sosialistinen puolue. Puolueen johtaja on äärikommunisti ja vankilassakin Latvian vastaisesta toiminnasta istunut Alfreds Rubiks.
Virossa kansanäänestys on sitova, mutta äänestysaktiivisuudella ei ole merkitystä. Latviassa äänestys on lainvoimainen, mikäli vähintään puolet edellisissä vaaleissa äänestäneistä siihen osallistuu. Käytännössä tämä tarkoittaa 497 500 äänestäjää.
EU-jäsenyyttä kannattavan kansanliikkeen tilaisuus keräsi kiinnostunutta yleisöä Kuressaaren Kuursaalin edustalle 13. heinäkuuta.
Tieto ei kiinnosta
Kyproksen esimerkin valossa joutuu kysymään kansanäänestysten mielekkyyttä. Virossa suuri paradoksi on se, että ne, jotka eniten hyötyisivät pitkällä aikavälillä EU-jäsenyydestä, ovat myös vahvimmin sitä vastaan. Vastustus on suurinta maaseudun vähäväkisen väestön keskuudessa erityisesti Etelä-Virossa. - Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, on vastustajien pääargumentti.
Virossa järjestettyihin EU-tilaisuuksiin on osallistunut huomattavan vähän väkeä. Eesti Päevaleht -lehden internetkyselyssä heinäkuussa peräti 90 prosenttia vastanneista ilmoitti, etteivät aio osallistua näihin tilaisuuksiin.
Tietoa on vähän, mutta tunnetta sitäkin enemmän. Näillä eväillä kansanäänestys on kyseenalainen asia. Toisaalta vilkas keskustelu auttaa toivottavasti oikean tiedon levittämisessä.
-Virossa ei pyritäkään Liettuan kaltaiseen äänestystulokseen. Niukka enemmistö EU-jäsenyyden puolesta osoittaisi, että Viro on normaali länsieurooppalainen maa, Viron EU-tiedotussihteeristön päällikkö Hannes Rumm kiteytti Viron tilanteen viime kesäkuussa suomalaistoimittajille.