Vaurasta ja tyylikästä elämää

Reykjavik Jorma Virtanen 13.11.2001

Reykjavikissa on tyylikkäitä ostoskeskuksia.

Reykjavikissa on tyylikkäitä ostoskeskuksia.

Islannin esimerkki osoittaa, että myös Euroopan unionin ulkopuolella voi olla vaurasta ja tyylikästä elämää. EU:n edellisellä laajentumiskierroksella, joka johti Suomen, Ruotsin ja Itävallan liittymiseen unionin jäseniksi vuonna 1995, saarivaltio ei edes hakenut jäsenyyttä.

EU-jäsenyys ei ole nykyisen oikeisto-keskustalaisen hallituksen eikä todennäköisesti myöskään tulevien hallitusten asialistalla.

Toisin kuin poliitikot, Islannin teollisuuspiirit ovat alkaneet vilkuilla Eurooppaan. Suopeimmin EU-jäsenyyteen suhtautuu teollisuusliitto Samtök Idnadarins, jonka varatoimitusjohtaja Jon Steindor Valdimarsson esitti Reykjavikissa suomalaiselle toimittajaryhmälle vakuuttavia lukuja islantilaisten EU-myönteisyydestä.

Liiton teettämän kyselyn mukaan viime elokuussa miltei puolet islantilaisista eli 49,9 prosenttia kannatti EU-jäsenyyden hakemista. Teollisuusliiton jäsenistä peräti 57,8 prosenttia on jäsenyyden kannalla. Liittymistä Euroopan talous- ja rahaliitto Emuun kannattaa 44 prosenttia islantilaisista ja 67 prosenttia teollisuusliiton jäsenistä.

Samtök Idnadarinsin jäsenistö koostuu kalastuselinkeinoa lukuunottamatta pienyrittäjistä aina suurten alumiinisulattojen edustajiin.

Teollisuusliiton Jon Steindor Valdimarsson (vas.) ja Thorsteinn Thorgeirsson kannattavat Islannin EU-jäsenyyttä.

Teollisuusliiton Jon Steindor Valdimarsson (vas.) ja Thorsteinn Thorgeirsson kannattavat Islannin EU-jäsenyyttä.

Suomesta mallia

Islannin taloudella on mennyt viime vuosina hyvin. Vuosittainen talouskasvu on ollut viisi prosenttia. Kehitystä selittävät hyvät kalansaaliit, kalan vakaa hinta, kasvava teollisuustuotanto ja vilkas rakentaminen. Islannin työttömyysprosentti on niinkin alhainen kuin 1,3.

Merkkejä huonommasta on kuitenkin jo näkyvissä. Turskasaaliit ovat vähentyneet ja kalastukselle on asetettu uusia pyyntikiintiöitä. Korot ovat nousseet ja inflaatio lähenee kahdeksaa prosenttia. Islannin kruunu on vuodessa menettänyt arvostaan 15 prosenttia.

Teollisuusliiton pääekonomisti Thorsteinn Thorgeirsson muistuttaa Suomen esimerkistä.Emuun liittymisen jälkeen Suomen talous on kehittynyt hyvin. Mukanaolo euroalueessa toisi kaivattua vakautta Islannin talouteen. Kruunu vahvistuisi ja myös korkotaso alentuisi. Thorgeirsson ei kuitenkaan usko, että Islanti voisi liittyä Emun jäseneksi olematta unionin jäsen.

Islanti on mukana Euroopan talousalueessa Etassa, jonka muita osapuolia ovat EU, Norja ja Liechtenstein.

-Islannin tuonnista ja viennistä Eta-alueen osuus on 70 prosenttia. Sopimus on toiminut hyvin, mutta sitä ei voi kehittää enää eteenpäin. Etan jäsenenä joudumme toteuttamaan valtaosan EU:n määräyksistä voimatta kuitenkaan vaikuttaa niiden sisältöön, varatoimitusjohtaja Valdimarsson muistuttaa.

Varapuhemies Isolfur Gylfi Palmason muistutti suhtautumisen EU-jäsenyyteen olevan paljolti ikäpolvikysymys.

Varapuhemies Isolfur Gylfi Palmason muistutti suhtautumisen EU-jäsenyyteen olevan paljolti ikäpolvikysymys.

Itsenäisyys arvokas asia

Islannin EU-vastaisuus kiteytyy suosittuun pääministeriin David Oddssoniin, jonka johtamalle Itsenäisyyspuolueelle liittyminen EU:n yhteiseen kalastuspolitiikkaan on täysin mahdoton ajatus. Hallituskumppani, ulkoministeri Halldor Asgrimssonin johtama keskustalainen Edistyspuolue sen sijaan suhtautuu myönteisemmin Islannin EU-pyrkimyksiin.

Kalastuksen osuus Islannin viennistä on 62 prosenttia ja maan vientituloista 39 prosenttia. Islannin työvoimasta kalastuselinkeino työllistää enää kuitenkin vain 13 prosenttia.

Islannin parlamentin Althingin varapuhemiehen, Edistyspuoleen Isolfur Gylfi Palmasonin mukaan islantilaisten EU-vastaisuus on pitkälti ikäpolvikysymys.

-Nuoret ovat jäsenyyden puolesta, mutta vanhemmalle ikäpolvelle vuonna 1944 saavutettu itsenäisyys on arvokas asia. Islantilaiset ovat suunnattoman ylpeitä erikoisesta kielestään, omasta kruunustaan ja kestopäällystetyistä teistään.

Edessä pitkä tie

Keskustalainen ympäristöministeri Siv Fridleifsdottir ei täysin yhdy pelkoihin itsenäisyyden menettämisestä.

Samanlaisia pelkoja esitettiin, kun Islanti liittyi Etaan vuonna 1994. Sopimuksella ei ollut kuitenkaan kielteisiä seurauksia eikä mikään puolue vaadi siitä luopumista.

Fridleifsdottirin mukaan Islannin EU-tie on kuitenkin pitkä.

-Edessä on ainakin kaksi kansanäänestystä. Ensin on kysyttävä kansan mielipidettä siitä, haetaanko ylipäänsä jäsenyyttä. Neuvottelusopimuksellekin on saatava kansan hyväksyntä.