Käkisalmen tunnistaa yhä suomalaiseksi

Priozersk Jorma Virtanen 12.9.2004

Viipurilaisen arkkitehdin Jalmari Lankisen suunnittelema funkkistalo muistuttaa Priozerskin suomalaisesta menneisyydestä.

Viipurilaisen arkkitehdin Jalmari Lankisen suunnittelema funkkistalo muistuttaa Priozerskin suomalaisesta menneisyydestä.

Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1940 ja uudelleen vuonna 1944 pakkoluovuttamasta kolmesta kaupungista Käkisalmi on ainoa, jonka nimi on muutettu. Siitä tuli Priozersk vuonna 1948, jolloin Karjalan kannaksen suomalaiset paikannimet venäläistettiin.

Viipuri on Vyborg. Myös Karjalan tasavallassa sijaitseva Sortavala on säilyttänyt suomalaisen nimensä.

Priozersk sijaitsee Vuoksen ja Vuoksijärven rannalla lähellä Laatokkaa. Suomeksi nimi tarkoittaa järven rannalla sijaitsevaa kaupunkia.

Käkisalmen kauppatori on nykyisin Leninin aukio. Sen molemmin puolin on vanhoja suomalaisrakennuksia. Kalininan eli entisen Isokadun varrella on viipurilaisen arkkitehdin Jalmari Lankisen suunnittelema funkkistalo, jossa sijaitsee Korela-niminen hotelli. Rakennus valmistui vuonna 1939, jolloin siinä aloitti toimintansa hotelli Vuoksenhovi. Funkkistalon vieressä on Osuusmeijerin talo, jossa Suomen aikana toimi ravintola Käkisalmi.

Aukion toisella laidalla Leninan eli entisen Pitkäkadun varrella ovat muun muassa Pohjoismaiden Yhdyspankin talo, jossa nykyisinkin toimii pankki sekä sekä Osuuskaupan talo.

Käkisalmen entisen luterilaisen kirkon edessä on 105:n viime sodissa kaatuneen käkisalmelaisen sotilaan muistomerkki.

Käkisalmen entisen luterilaisen kirkon edessä on 105:n viime sodissa kaatuneen käkisalmelaisen sotilaan muistomerkki.

Aukion itälaidalla on vallankumousjohtaja Vladimir Leninin patsas ja länsilaidalla vuonna 1847 valmistunut Konevitsan luostarille kuuluva ortodoksikirkko. Sen edustalla on Käkisalmen Suuressa pohjansodassa vuona 1710 valloittaneen Pietari Suuren patsas.

Kirkosta tuli musiikkiklubi

Lyhyen kävelymatkan päässä Leninin aukiolta pohjoiseen sijaitsee hämeennlinnalaissyntyisen arkkitehdin Armas Lindgrenin suunnittelema Käkisalmen luterilainen kirkko, joka sittemmin toimi nuorison suosimana musiikkiklubina.

Tulipalon jäljiltä vuonna 1930 valmistuneen kirkon kattoa on korjattu. Kirkon edustalle Käki-Säätiö pystytti vuonna 1996 muistomerkin 105:n toisessa maailmansodassa kaatuneen käkisalmelaisen sotilaan muistoksi.

Suomalaista Käkisalmea ovat niin ikään rautatieasema, luterilaisen kirkon takana sijaitseva yhteislyseo sekä kansakoulu urheilukentän vieressä entisen Satamakadun varrella.

Käkisalmen kehitystä pönkitti 1930-luvun alussa toimintansa aloittanut Waldhof Oy:n sulfiittiselluloosatehdas. Se oli toiminnassa vuoteen 1986 saakka. Nykyisin tehdasalue saa rauhassa raunioitua.

Linna on Priozerskin tärkein nähtävyys. Kuvassa ruotsalaisten rakentama pyöreä torni.

Linna on Priozerskin tärkein nähtävyys. Kuvassa ruotsalaisten rakentama pyöreä torni.

Karjala tulee Korelasta

Priozerskin merkittävin nähtävyys on Vuoksen rannalla sijaitseva Käkisalmen linna, joka 1200-luvun lopulta lähtien oli Novgorodin ja sittemmin Venäjän sekä Ruotsin alituisena kiistakapulana. Käkisalmi oli alunperin muinaiskarjalainen Korela, josta Karjala-nimen arvioidaan periytyvän.

Linnan museossa voi tutustua Käkisalmen uljaaseen historiaan. Perimätiedon mukaan ruhtinas Rurik, yksi Venäjän perustaneista kolmesta viikinkiveljeksestä, kuoli Korelassa vuonna 879.

Käkisalmi oli 1400- ja 1500-luvuilla Novgorodin toiseksi suurin kaupunki. Se kuului Ruotsille vuosina 1580-1597 ja 1611-1710. Museossa muistetaan sotapäällikkö Pontus de la Gardieta, joka kahdesti valloitti Käkisalmen.

Ruotsalaisille Käkisalmi oli Kexholm, venäläisille Keksgolm.

Ruotsalaiset rakensivat kivivallit linnan ympärille sekä pyöreän tornin, asevaraston ja ruutikellarin, jotka yhä ovat olemassa. Venäjän ajalla linna toimi vankilana 1800-luvun alkuvuosiin asti. Rappeutumassa ollut linna siirtyi Suomen suuriruhtinaskunnalle vuonna 1850.

Museossa on osasto, jossa esitellään myös Käkisalmen suomalaista historiaa.

Priozerskin linnan museossa esitellään suomalaista Käkisalmea.

Priozerskin linnan museossa esitellään suomalaista Käkisalmea.

Omenakukkien kaupunki

Vuonna 1939 Käkisalmi oli 5 100 asukkaan idyllinen koulu- ja varuskuntakaupunki, joka muistetaan kukkivista omenapuistaan. Käkisalmen maalaiskunnassa asukkaita oli saman verran.

Vuoksen pohjoispuolelle rakennettiin 1700-luvulla uusia linna, jossa Suomen ajalla toimi Savon jääkärirykmentti. Varuskuntaa kehuttiin Suomen kauneimmaksi.

Jatkosodassa perääntyneet neuvostoliittolaiset tuhosivat yli 90 prosenttia kaupungin rakennuksista.

http://www.luovutettukarjala.fi/

Lisää kuvia Käkisalmesta

Lisää kuvia Käkisalmen linnasta