Karjala takaisin pala palalta

Priozersk/Plodovoje Jorma Virtanen 10.5.2002

Markku Kuronen toteutti karjalaisen unelmansa.

Markku Kuronen toteutti karjalaisen unelmansa.

Imatralainen Markku Kuronen on toteuttanut karjalaisen unelmansa. Ensimmäisen kerran hän tuli salaa vuonna 1989 Karjalan tasavaltaan Hiitolaan, jossa vanha kotitalo oli pystyssä.

Vuonna 1993 hän vuokrasi veljensä kanssa kymmeneksi vuodeksi puolet Hiitolan Asemakylällä sijaitsevasta kotitalosta. Vuokrasopimusta on vuosi jäljellä. Sopimuksen jatkamisesta on jo sovittu. Vuokraajana on yksityinen henkilö, jonka kanssa Kuronen on tehnyt kirjallisen sopimuksen.

-Eläkepäivillä aloin etsiä juuriani. Sukumme on asunut täällä yli 300 vuotta, Hiitolassa vuonna 1943 syntynyt Kuronen sanoo.

Kuronen sopi puolikkaan kotitalonsa vuokraamisesta kyläneuvoston kanssa. Hän on hankkinut Hiitolan koululaisten käyttöön kaksi pikkubussia ja yhden linja-auton sekä Hiitolan sairaalalle erilaisia koneita. Vaateapua on kertynyt kymmenessä vuodessa noin 50 000 kiloa.

-Olen saanut elää Hiitolassa rauhassa. Oli onni saada hyvät naapurit, Kuronen sanoo.

Kuronen on saanut Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin ympäristöpalkinnon. Hänen aloitteestaan käynnistettiin vuonna 1997 Laatokkaan laskevan Hiitolan- eli Kokkolanjoen kunnostaminen. Kuronen kustansi Syrjäkosken patoon tarttuneen puurydön purkamisen aloittamisen. Työhön osallistui myös nykyisiä hiitolalaisia. Hiitolanjoki on osoittautunut arvokkaaksi Laatokan järvilohen kutujoeksi. Nykyisin lohi pääsee kutemaan Suomen puolelle.

Projektiin saatiin EU:n Tacis-rahaa 1,2 miljoonaa markkaa. Kurosen mukaan tavoitteena on kehittää alueen kalastusmatkailua.

Hiitolassa asukkaiden elintaso on viime vuosina laskenut.

-Nuoret ovat lähteneet opiskelemaan eivätkä enää palaa, kun ei ole työtä. Osakeyhtiömuotoinen sovhoosi meni nurin ja 50 työpaikkaa katosi. Työttömyysaste on noin 60 prosenttia, Kuronen sanoo.

Antti Musakka pyörittää lomakylää Karjalan kannaksella.

Antti Musakka pyörittää lomakylää Karjalan kannaksella.

Markku Kuronen on Suomen kansalainen ja kirjoilla Imatralla. Hän oleskelee Hiitolassa Venäjän viisumilla, joka on vuosittain käytävä uudistamassa Suomessa.

Suurimmaksi esteeksi laajemmalle muuttoliikkeelle Kuronen näkee sekavan lainsäädännön. Venäjän uusi maalaki sallii ulkomaalaisten maanomistuksen. Käytännössä asia on kuitenkin toisin. Ulkomaalaisten omistusoikeutta halutaan rajoittaa etenkin rajaseudulla, jonka laajuuskaan ei ole tiedossa. Ulkomaalaisten mahdollisuutta ostaa maatalousmaata halutaan niin ikään rajoittaa.

Suojelusta maksettava

Plodovojessa Karjalan kannaksella lomakylää yhdessä viipurilaissyntyisen Jelena-vaimonsa kanssa pyörittävä Antti Musakka tuli isänsä kanssa heinäkuussa 1991 entiselle Viipurin läänin Pyhäjärvelle. Isä, jo edesmennyt Lauri Musakka oli syntynyt Pyhäjärvellä.

Musakat vuokrasivat maata 50 vuodeksi ja ryhtyivät rakentamaan lomakylää kirkasvetisen Pyhäjärven rannalle. Suomalaisen siistissä lomakylässä on huoneita 35 vieraalle.

-Kesällä vieraistamme suurin osa on suomalaisia kotiseutumatkailijoita ja veteraaneja. Muina vuodenaikoina meillä käy myös venäläisiä, Antti Musakka sanoo. Matkaa Pyhäjärveltä Priozerskiin eli entiseen Käkisalmeen on 30 kilometriä sekä Viipuriin ja Pietariin kumpaankin 120 kilometriä.

Kun vakuutusyhtiöitä ei ole eikä ole myöskään poliisia lähimailla, suomalainen matkailuyrittäjä joutuu maksamaan suojelurahaa. Musakan mukaan summa ei ole suuri, mutta toisaalta myöskään mitään takeita ei suojelusta saa.

Pitkään Antti ja Jelena Musakan lomakylä sai olla rauhassa, mutta toissa vuoden syksyllä lomakylän paikkoja rikottiin ja isäntää mukiloitiin. Antti Musakka arvelee tämän liittyneen siihen, että suojeluorganisaatio vaihtui ja vanha organisaatio oli kykenemätön täyttämään lupauksiaan.

Antti Musakka on Suomen kansalainen. Hänelläkin on Venäjän viisumi, joka uudistetaan aina vuodeksi. Yritys on vaimon nimissä ja toimintaa harjoitetaan venäläisellä toiminimellä.

Antti Musakan isännöimä Pyhäjärven lomakylä
on suomalaisen siisti.

Antti Musakan isännöimä Pyhäjärven lomakylä on suomalaisen siisti.

Musakat aikovat laajentaa lomakyläänsä 50 majoituspaikalla. Tällä hetkellä heillä on kolmesta viiteen ulkopuolista työntekijää. Yrittämisen suurimpana ongelmana Karjalan kannaksella Antti Musakka pitää sitä, että kielitaitoista, luotettavaa ja oma-aloitteista työvoimaa on vaikea saada.

Toukokuussa Pyhäjärven lomakylän pihalla oli moottorikelkkoja.

-Pyhäjärven maisemissa on hyvät mahdollisuudet moottorikelkkailuun, mitään rajoituksia ei ole, Antti Musakka sanoo.