Idän ja lännen rajajoki

Sestrotresk Jorma Virtanen 13.6.2006

Näkymä Rajojoelle Venäjän puolelta.

Näkymä Rajojoelle Venäjän puolelta.

Kun Pietarin suunnasta ajetaan E18-tietä kohti Viipuria, heti Sestrotretskin, Siestarjoen jälkeen tien oikealla puolella on neuvostomuistomerkki, joka tekee ikuista kunniaa sankarikaupunki Leningradin puolustajille. Muistomerkin takana virtaa Rajajoki eli Siestarjoki, venäjäksi Sestra. Se on Karjalan kannaksen keskivaiheilta alkunsa saava, 74 kilometriä pitkä joki, joka laskee Sestrotretskin länsipuolella sijaitsevaan Roslivajärveen eli Siestarjärveen ja sieltä edelleen Suomenlahteen.

Rajajoki on vuosisatoja jakanut pohjoisen Euroopan itään ja länteen. Vuosina 1323-1617 sitä pitkin kulki Ruotsin ja Novgorodin, myöhemmin Venäjän, välinen raja. Vuosina 1721-1812 joki erotti Viipurin ja Pietarin kuvernementit. Vuosina 1812-1917 se oli Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän keisarikunnan rajana, vuosina 1917-1940 Suomen ja Neuvosto-Venäjän, sittemmin Neuvostoliiton rajana ja vuosina 1941-1944 jälleen Suomen ja Neuvostoliiton rajana.

Rajajoki jakaa myös Karjalan ja Inkerinmaan. Joen itä- ja eteläpuolella asutus oli paljolti suomalaista siihen saakka, kun inkerinsuomalaisia ryhdyttiin 1920-luvun lopulla karkottamaan pitkäaikaisilta asuinsijoiltaan.

Silta punaisen hämärän maahan

Kivennavan ja sittemmin Terijoen pitäjään kuulunut Rajajoki oli Suomen kaakkoisin kylä, josta matkaa Terijoen keskustaan oli 18 kilometriä.

Rajajoen komea asema ja joen ylittävä silta olivat Terijoen merkittävimpiä nähtävyyksiä. Arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema rakennus otettiin asemakäyttöön 1. joulukuuta 1917. Sitä ennen se toimi venäläisten sotilassairaalana. Rakennuksessa käytiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän rauhanneuvotteluja, jotka johtivat Tarton rauhansopimukseen 14. lokakuuta 1920.

Rajajoen asema sijaitsi rajavyöhykkeellä, jonne pääsemiseksi vaadittiin henkilöllisyystodistus. Monet halusivat tulla kuvatuksi mahdollisimman lähellä Rajajoen siltaa, jonka toiselta puolelta alkoi pelottava ja tuntematon punaisen hämärän maa. Vilkkaimpina vuosina Rajajoen asemalla ja sillalla laskettiin käyneen noin 50 000 matkailijaa.

Rajajoen asema tuhoutui talvisodassa eikä sitä rakennettu enää uudelleen. Myöskään Rajajoen kylästä ei jäänyt mitään jäljelle.

Sestrotretskiin on viime vuosina rakennettu komeita kerrostaloja.

Sestrotretskiin on viime vuosina rakennettu komeita kerrostaloja.

Keisari petti lupauksensa

Vuonna 1714 Pietari Suuri perusti ruotsalaisilta vallattuun Systerbäckiin eli Siestarjoelle asetehtaan. Kun Vanha Suomi, Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 Ruotsin Venäjälle luovuttama alue liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812, asetehdas lähialueineen jäi Suomen puolelle.

Keisari Aleksanteri II päätti 4. helmikuuta 1864 liittää 14 neliökilometrin suuruisen asetehtaan alueen Pietarin kuvernementtiin. Korvaukseksi keisari lupasi Suomelle Petsamon, mutta lupaus jäi toteuttamatta. Vasta Tarton rauhassa Petsamo liitettiin Suomeen.

Rajankäynnissä Roslivajärvi ja pieni osa Rajajoen alajuoksua jäivät Venäjän puolelle. Uudeksi rajaksi kaivettiin Ruostekanava, joka Tarton rauhansopimuksessa jäi Suomen ja Neuvosto-Venäjän rajaksi.

Sestrotretskin asetehdas sijaitsi kolmen kilometrin päässä Suomen rajasta. Monet tehtaan työntekijät tulivat pitkään Suomen puolelta. Tehdas toimi vuoteen 1918 saakka.

Nykyisin Setrotresk on noin 30 000 asukkaan kylpyläkaupunki, joka kuuluu Pietarin Kurortin piiriin. Pietariin sieltä on matkaa 35 kilometriä.

http://www.terijoki.info/rajajoki.htm

Lisää kuvia Rajajoesta

Lisää kuvia Sestrotretskistä