Rusi: Karjala esille kommunismin pesänselvityksessä

Helsinki Jorma Virtanen 2.4.2004

Alpo Rusi sai Karjala-talon salintäyteiseltä yleisöltä raikuvat suosionosoitukset.

Alpo Rusi sai Karjala-talon salintäyteiseltä yleisöltä raikuvat suosionosoitukset.

Ulkoasiainneuvos Alpo Rusi arvioi, että Karjalan kysymys nousee ehkä nopeimmin suomalaiseen keskusteluun eurooppalaisessa totalitaarisen kommunismin pesänselvityksessä.

-Karjalan kysymys on osa tätä pesänselvitystä, Rusi muistutti Karjalan liiton järjestämässä Karjalan kysymys -seminaarissa Helsingissä.

Euroopan neuvostossa on vireillä hanke totalitaaristen kommunistihallintojen rikosten tuomitsemiseksi. Tätä koskeva aloite jätettiin parlamentaariselle yleiskokoukselle 25. syyskuuta 2003. Suomen valtuuskunnan jäsenistä sen allekirjoitti Kimmo Sasi (kok.).

Euroopan parlamentin suurin ryhmä, Euroopan kansanpuolueen ja Euroopan demokraattien EPP-ED -ryhmä hyväksyi puoluekokouksessaan Brysselissä helmikuussa julkilausuman, jossa Euroopan unionia kehotetaan tuomitsemaan totalitaarinen kommunismi.

Rusi kehottaa suomalaisia muistamaan historiansa ja siihen liittyvät vääryydet.

-Suomella tulee olla oikeus todeta, että vaikka luovutettu Karjala on nyt osa Venäjää, Suomi menetti sille tärkeät maa-alueet talvi- ja jatkosodan seurauksena. Kumpaakaan sotaa Suomi ei aloittanut. Itsenäisen Suomen luonnolliset rajat ovat vuoden 1920 Tarton rauhan rajat.

Euroopan foorumeille

Emeritusprofessori, kansleri Kauko Sipponen toivoo, ettei Karjalan kysymys jäisi läntisessä Euroopassa tiedotuksen mustaksi aukoksi, vaan että sitä esitettäisiin mahdollisimman objektiivisesti myös suomalaisten kannalta. Hän esitti harkittavaksi, olisiko esimerkiksi Euroopan parlamentti sopivassa yhteydessä asialle sopiva foorumi.

-Suomi ja Venäjä sitoutuivat vuonna 1992 säilyttämään yhteisen rajansa hyvän naapuruuden ja yhteistyön rajana Etykin päätösasiakirjan mukaisesti. Tämän asiakirjan samoin kuin Wienin yleissopimuksen nojalla valtioiden rajojen muuttaminen on mahdollista, mutta se edellyttää kaikkien osapuolten suostumusta.

-Suomen virallinen kanta on, että Karjalan palauttamisesta voitaisiin neuvotella, jos venäläisellä osapuolella olisi siihen aloitteellisuutta ja valmiutta. Kun tällaisia valmiuksia ei ole, osapuolten väillä ei ole käyty virallisia neuvotteluja. Palautuksen esittämiselle olisi saatava ensin suomalaisten enemmistön vankka tuki, mistä ei ole varmuutta.

Presidentti Mauno Koiviston johdolla Suomen hallitus päätti syksyllä 1990, että Pariisin rauhansopimuksen sotilaalliset määräykset olivat muuttuneissa oloissa menettäneet merkityksensä. Sipposen mukaan rauhansopimuksen rajoja koskevat osat eivät ole tällä tavoin kuitenkaan ohitettavissa.

-Rajan muuttaminen on entistä vaikeampaa sen jälkeen, kun Koivistolle ja Uuraaseen on rakennettu uudet öljysatamat. Venäjä ei halua olla riippuvainen vieraiden valtioiden satamista tärkeimmän vientitavaransa öljyn kuljetuksissa.