Nato ja Karjala eivät liity toisiinsa

Helsinki Jorma Virtanen 2.4.2004

Valeri Shljamin toimi pitkään Karjalan tasavallan ulkomaansuhteiden ministerinä.

Valeri Shljamin toimi pitkään Karjalan tasavallan ulkomaansuhteiden ministerinä.

Suomen pidättäytyminen sotilasliitto Naton jäsenyydestä ja Karjalan palauttaminen ovat Venäjän Suomen-suurlähetystön kaupallisen edustajan Valeri Shljaminin mukaan asioita, jotka eivät liity toisiinsa.

Karjalan liiton järjestämässä Karjalan kysymys -seminaarissa Helsingissä puhunut Shljamin korostaa taloudellisen yhteistyön merkitystä nykyisen rajan molemmin puolin.

-Kaikki tiet ovat avoinna, kun toimitaan realistisesti ja unohdetaan vanhat stereotypiat. Kun puhutaan Karjalan palautuksesta, on otettava huomioon ne ihmiset, jotka asuvat Suomen vuonna 1944 luovuttamilla alueilla. Myös heiltä on kysyttävä, haluavatko he muutosta nykyiseen tilanteeseen.

Shljamin kaipaa yhteistä toimintasuunnitelmaa Venäjän ja Suomen lähialueiden yhteistyöstä sekä EU:n roolista. Elintasoa Venäjän raja-alueilla ei hänen mukaansa voida nostaa pelkästään humanitaarisen avun ja lahjoitusten turvin.

Karjalan tasavallan ulkomaansuhteiden ministerinä pitkään toiminut Shljamin vakuuttaa, ettei Venäjä sulje sulje silmiään Karjalaan liittyviltä historiallisilta tosiasioilta.

-Suhtaudumme kunnioituksella niihin, jotka ovat kaatuneet sodissa. Pitkärannan lähistöllä on muistomerkki, jonka nimi on Surun Risti. Se sijaitsee paikassa, jonka nimi on Kuoleman laakso. Muistomerkin paljastustilaisuuteen osallistui Suomen pääministeri sekä veteraaneja molemmista maista.

-Karjalan kysymykselle ei ole laitettu lopullista pistettä. Tämän ei pitäisi olla kuitenkaan este sille, että rauhanomaista yhteistyötä jatketaan rajan molemmin puolin ja että suomalaiset, karjalaiset sekä venäläiset voivat tehdä yhteistyötä.

Andrei Fjodorov (oik.) Karjala-seminaarin lehdistötilaisuudessa. Mukana oli myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Hiski Haukkala.

Andrei Fjodorov (oik.) Karjala-seminaarin lehdistötilaisuudessa. Mukana oli myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Hiski Haukkala.

Karjala on mahdollisuus

Moskovalaisen politiikan tutkimuskeskuksen johtaja Andrei Fjodorov pelkää, että EU:n laajentuminen saattaa merkitä yritystä luoda uusi Berliinin muuri unionin rajoille. Toisaalta hän näkee edellytyksiä tehokkaalle rajat ylittävälle yhteistyölle Venäjän ja EU:n välillä.

-Karjalan kysymyksen sijaan on syytä puhua Karjalan mahdollisuudesta niin Venäjälle kuin Suomellekin. Karjalan tasavalta on mukana EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikassa sekä Barentsin euroarktisessa neuvostossa. Vuonna 2000 käynnistyneen EU:n Euroregion Karelia -hankkeen tavoitteena on edistää alueen sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Vaarana kuitenkin on, että laajentumisen jälkeen EU:n mielenkiinto Karjalan tasavaltaa kohtaan saattaa vähentyä.

Fjodorov on Venäjän ulko- ja puolustuspolitiikan neuvoston puhemiehistön jäsen. Hän pitää valitettavana, että osassa suomalaista yhteiskuntaa ja myös Euroopassa vallitsee edelleen pidättyvän varautunut suhtautuminen Venäjään. Lääkkeeksi hän tarjoaa avoimuutta historiallisten ongelmien ja tämän päivän kysymysten pohdinnassa.

-Rajalinjan kulkua koskevan kysymyksen polttavuus alkaa yhä enemmän siirtyä menneisyyteen.

Fjodorov korostaa karjalaisen identiteetin säilyttämistä

-Viimeisen 12 vuoden aikana Karjalan alkuperäisväestön määrä on vähentynyt 125 000:sta 93 000:een. Askeleita karjalan kielen ja kirjallisuuden tukemiseksi on ilolla tervehdittävä riippumatta siitä, miltä taholta ne tulevat. Yhteistoiminta tällä alalla Suomen kanssa on erityisen tärkeää.