Salakkalahti ja Viipurin linna.
Jounalistiliiton Karjala-seminaarissa esille nousi kysymys, olisiko Suomen pitänyt tarttua Karjalan palauttamiseen samaan aikaan, kun Viro ja muut Baltian maat palauttivat itsenäisyytensä elokuussa 1991. Ilmari Susiluodon mukaan presidentti Mauno Koivisto vastusti Baltian maiden itsenäistymistä.
-Tuolloin Venäjän pääministeri Gennadi Burbulis otti suomalaisiin yhteyttä ja kysyi kantaa Karjalan palauttamiseen. Ulkoministeriössä oli kuitenkin vahvana ajatus, että Neuvostoliitto säilyy. Jeltsiniä ei pidetty vakuuttavana vaihtoehtona Mihail Gorbatshoville. Karjala-kysymys olisi tuolloin voitu ottaa esille, mutta mitä siitä olisi sitten seurannut, sitä ei voida tietää, Susiluoto sanoo.
Karjalan palauttamiskeskustelu on ollut aaltoliikettä. Susiluodon mukaan edellinen huippu oli vuosina 1997-1998. Valtiovierailun edellä marraskuussa 1997 Itogi-lehdessä oli presidentti Martti Ahtisaaren haastattelu, jossa hän sivulauseessa totesi olevansa valmis keskustelemaan minkä tahansa Venäjän johdon kanssa Karjalan palauttamisesta.
-Presidentti Urho Kekkonen kielsi julkisen Karjala-keskustelun, mutta hän kävi sitä salaa neuvostojohdon kanssa aina vuoteen 1972 asti. Karjalan palauttaminen oli hänen suuri haaveensa, Susiluoto sanoo.
Ilmari Susiluodon luennoidessa Karjalan kannaksen nykytilasta ja luovutetun Karjalan palauttamiskeskustelusta Viipurin linna ja Salakkalahti loistivat kirkkaina ilta-auringossa Druzba-hotellin avoimen ikkunan läpi.
Jotenkin halusi uskoa, ettei viimeistä sanaa Karjalan palauttamisesta ole vielä sittenkään sanottu.