Kolumnisti Mati Feldmann uskoo, että Viro liittyy EU:hun ensi vappuna. Suomalaistoimittajille Tallinnassa puhui myös Viron entinen maatalosuministeri Jaanus Marrandi (vas.).
Yhdysvaltoihin ja Kanadaan asettuneiden suomalaisten joukkomuutto 1930-luvulla silloiseen Neuvosto-Karjalaan on yksi kiehtovimpia vaiheita suomalaisen siirtolaisuuden historiassa. Tämän muuttoliikkeen taustat ja vaiheet tiedetään melko hyvin.
-Amerikansuomalaisten siirtolaisten rehellinen, perusteellinen historiikki on kuitenkin yhä laatimatta, tilittää Michiganin Atlantic Minesta 14-vuotiaana perheensä mukana Karjalaan vuonna 1931 muuttanut petroskoilainen Ernest Haapaniemi Carelia-kulttuurilehden maaliskuun numerossa.
Amerikasta lähdettiin Karjalaan rakentamaan sosialismia. Pohjois-Amerikassa oli lama, vuonna 1920 Edvard Gyllingin johdolla perustettu Karjalan työkansan kommuuni, sittemmin Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta ja nykyinen Karjalan tasavalta näyttäytyi uutena Eldoradona.
-Suurin osa Karjalaan muuttaneista oli idealisteja, jotka uskoivat siihen, että työväenvaltiossa moni asia on tai järjestyy toisin kuin entisessä kotimaassa tai siellä lännessä. He olivat valmiita toimimaan uuden kotimaansa hyväksi uskoen vilpittömästi, että hyöty tulee olemaan molemminpuolinen, kertoo teemanumeron aineiston koonnut, amerikansuomalaista alkuperää oleva toimittaja Ramon Niemi Carelian pääkirjoituksessa.
Haaveet jäivät kuitenkin haaveiksi. Siirtolaisista tuli petettyjä idealisteja. - Se oli virhe, suuri virhe. Oli miten tahansa, ei kenenkään kannattaisi lähteä synnyinmaastaan, Ernest Haapaniemi tunnustaa Carelian kansilehdellä.
Rehellistä tilitystä
Carelia on tehnyt suurteon. Karjalan tasavallan ministerineuvoston, tasavallan kirjailijaliiton, Inkerin liiton, Karjalan Rahvahan liiton ja Vepsän kulttuuriseuran kulttuurilehti tarjoaa 160 sivua täyttä asiaa Karjalan amerikansuomalaisista. Tämän lehti tekee samalla rehellisyydellä, jolla entinen Punalippu tuli kuuluisaksi Inkeri-numerollaan syksyllä 1987. Carelian saavutus on sitäkin merkittävämpi, kun tiedetään, että lehti on menettänyt yli puolet toimittajistaan Suomeen.
Karjalasta ilmaantuneiden värvärien sanoma osui otolliseen maaperään. Yhdysvaltain kommunistisen puolueen jäsenistä 1920-luvulla puolet oli suomalaisia, samoin oli tilanne Kanadassa. Karjalan kuumetta edistivät amerikansuomalaiset vasemmistolaiset sanomalehdet.
Suomalaisia siirtyi Karjalaan Pohjois-Amerikasta jo 1920-luvun alkuvuosina, mutta varsinaisesti joukkomuutto käynnistyi vuonna 1931. Vuosina 1931-1935 arvellaan 6 000-6 500 amerikansuomalaisen muuttaneen Karjalaan.
Muuttajista noin kolmannes palasi pettyneenä takaisin. Enemmistö joutui jäämään sosialismin ihmemaahan. Carelian haastattelemat Jaakko ja Elvi Forsell tulivat ottaneeksi Neuvostoliiton kansalaisuuden.
-Jos olisi silti rohjennut panna hakemuksen vireille, olisi saanut kuulan kalloonsa, he tilittävät.
Kulttuuria ja baseballia
Amerikansuomalaiset rakensivat Karjalaa ja kulttuurikin kukoisti. Amerikasta muuttaneiden panos näkyi Karjalan teattereissa, orkestereissa, radiossa ja kuoroissa. Petroskoissa niitti mainetta 1930-luvun alussa jopa baseballasuinen pesäpallojoukkue.
-Amerikansuomalaiset antoivat valtavaa apua Karjalalle, eikä tätä ole vieläkään tunnustettu. Tilastot todistavat, että juuri silloin 30-luvun alkupuolella Karjalan talous ja kulttuuri kehittyivät kovaa vauhtia, Ernest Haapaniemi muistuttaa.
Stalinin suurten puhdistusten aikana 1937-1938 suurin osa Karjalan amerikansuomalaisista katosi tietymättömiin. Suomen kielen käyttäminen kiellettiin "fasistien ja kansalliskiihkoilijoiden" kielenä.
Ehkä parhaiten petettyjen amerikansuomalaisten tunnot pukee sanoiksi Ramon Niemen Careliassa siteeraama petroskoilainen Mayme Sevander They took my father (He ottivat isäni) -kirjansa loppusanoissa:
-Vaikka romahtaminen oli selvästi kiertämätön, minun on vaikea hyväksyä se, että valtio, johon vanhempani uskoivat niin pohjattoman vilpittömästi, romahti. Se ei romahtanut siksi, että sosialismi ideana on huono, se romahti siksi, että sosialismia ei milloinkaan sovellettu siellä. Uskon vieläkin, että sosialismi voi toimia.
-Sydäntäni särkee, kun käsitän, että työläisten johtamassa valtiossa tapahtunut kokeilu epäonnistui ja hautaan menneet vanhempamme tekivät kohtalokkaan virheen tuomalla perheensä tänne.
Carelia Kulttuurilehti 3/93