Martti Turtola: Kenraali Johan Laidoner ja Viron tasavallan tuho 1939-1940.
Dosentti Martti Turtola jatkaa Johan Laidoner -elämänkerrassaan Viron ensimmäisen tasavallan tuhoon liittyvien myyttien murskaamista. Turtola väittää Viron voimakaksikon - presidentti Konstantin Pätsin ja kenraali, ylipäällikkö Johan Laidonerin - tietoisesti vieneen Viron tuhoisaan liittosuhteeseen Neuvostoliiton kanssa.
Turtolalle toista maailmansotaa edeltäneet vuodet eivät ole emigranttien hellimä onnela, vaan Pätsin ja Laidonerin vuodesta 1934 johtama diktatuuri, mikä helpotti Neuvostoliiton pyrkimyksiä Viron miehittämiseksi.
Viro alistui äänettömästi, laukaustakaan ampumatta. Neuvostoliiton kanssa syksyllä 1939 solmittua tukikohtasopimusta noudatettiin pilkuntarkasti. Armeijaa ei missään vaiheessa mobilisoitu, Viro ei pyytänyt apua ulkomailta, pakolaishallitusta ei haluttu muodostaa. Vastarintaan ei ollut tarkoituskaan ryhtyä, vaikka se Turtolan mukaan olisi ollut mahdollista.
Turtola laskee Pätsin Otto-Ville Kuusisen ja Vidkun Quislingin kaltaisten maanpettureiden joukkoon, mutta Laidoner oli vieläkin suurempi isänmaan petturi. Jos Laidoner ylipäällikkönä olisi päättänyt valita toisen linjan, esimerkiksi sotilaallisen vastarinnan linjan, se olisi Turtolan mukaan luultavasti onnistunut.
Miksi näin ei tapahtunut, siihen Turtolan Laidoner-elämänkerta pyrkii antamaan vastauksen.
Neuvostoliiton liittolainen
Turtolan teksti on selkeää, mutta päällekäyvää. Toistoja on paljon ikään kuin kirjoittaja haluaisi takoa lukijan päähän oman versionsa Viron traagisista tapahtumista.
Turtolan Laidoner-kritiikissä ei ole mitään uutta. Hänen päälähteensä on virolainen tutkija Magnus Ilmjärv, joka vuonna 2004 Helsingin yliopistossa hyväksytyssä väitöskirjassaan arvioi Laidonerin osuuden äänettömässä alistumisessa suuremmaksi kuin Konstantin Pätsin.
Uutena asiana Turtola esittää, että Viron johtokaksikko ryhtyi harkitsemaan Viron saattamista Neuvostoliiton suojeluksen jo vuonna 1938 eli huomattavasti aikaisemmin kuin tähän asti on uskottu.
Talvisotaa käyneen Suomen presidentti Kyösti Kallio totesi 2. joulukuuta 1939 Viron olleen Neuvostoliiton liittolainen. Suomen kaupunkeja pommittaneet neuvostokoneet nousivat ilmaan Viron tukikohdista. Kun Suomi taisteli hengestään, Laidoner teki näyttävän valtiovierailun Neuvostoliittoon. Turtolan siteeraama Laidonerin läpeensä suomettunut uudenvuoden puhe on murheellista luettavaa.
Pakon edessä Viron johtajat suomettuivat, mutta kansa ei. Magnus Ilmjärven mielestä äänetön alistuminen ei pelastanut itsenäisyyttä, mutta se pelasti osan kansasta, joka aikanaan kykeni palauttamaan itsenäisyyden. Viro on sotilasliitto Naton jäsen.
Martti Turtola: Kenraali Johan Laidoner ja Viron tasavallan tuho 1939-1940. Kustannusosakeyhtiö Otava.2008. 301 sivua.