Kronstadtin vapauden palo

Jorma Virtanen Tampere 6.11.2004

Erkki Wessman - Pertti Huusari - Veikko Lintinen: Kronstadtin kapina 1921 ja sen perilliset Suomessa.

Erkki Wessman - Pertti Huusari - Veikko Lintinen: Kronstadtin kapina 1921 ja sen perilliset Suomessa.

Kesällä 1973 tamperelaisen Hymy-lehden toimittaja Erkki Wessman ja valokuvaaja Veikko Lintinen matkasivat Joutsenoon tekemään juttua kolmesta Suomeen asettuneesta Kronstadtin pakolaisesta. Mukana oli myös edesmennyt veturimies ja kunnallispoliitikko Pentti Huusari, jonka isäpuoli oli Konstantin Borovikoff, entinen Kronstadtin kersantti.

Juttua ei suomettuneessa Suomessa julkaistu.

Kronstadt on Pietari Suuren vuonna 1704 Pietarin suojaksi Kotlinin saarelle eli suomalaisittain Retusaarelle perustama merilinnoitus, joka nykyisin on 50 000 asukkaan laivastokaupunki, Pietari pienoiskoossa.

Kronstadtin merisotilaat tunnettiin Venäjän lokakuun 1917 vallankumouksen etujoukkona. Punainen Kronstadt oli bolshevikkien linnoitus, jossa Aleksandr Kerenskin johtamaa väliaikaista hallitusta ei tunnustettu.

Vladimir Leninin käynnistämän sotakommunismin kurimuksessa Venäjällä puhkesi laaja kapinaliike. Tähän kapinaan yhtyivät myös pääosin ukrainalaisista talonpojista koostuneet Kronstadtin matruusit 1. maaliskuuta 1921. Heidän päävaatimuksenaan oli bolshevikkinen yksinvallan lopettaminen ja kaiken vallan palauttaminen neuvostoille.

Kapina kesti 18 päivää. Kronstadtissa oli aseissa noin 15 000 miestä, joita vastaan jäätä pitkin hyökkäsi noin 50 000 miehen bolshevikkijoukko puna-armeijan perustajan, sotakomissaari Lev Trotskin ja myöhemmin Neuvostoliiton marsalkaksi ylennetyn Mihail Tuhatshevskin johdolla. Tuhatshevski teloitettiin sittemmin Josif Stalinin aloittamassa suuressa vainossa, Trotskin Stalinin kätyri tappoi jääpiikillä Meksikossa.

Kapinan kukistamiseen osallistui myös punaisia suomaisia, muun muassa taistelulentäjäveljekset Verner ja Jalmar Lehtimäki.

Kapinallisista noin 8 000 lähti pakomatkalle jäätä pitkin kohti Terijokea, mutta kaikki eivät selviytyneet perille. Kronstadtiin jääneiden kapinallisten kohtalo oli kova. Yli 2 000 heistä teloitettiin ja tuhannet lähetettiin gulagiin, vankileirien saaristoon.

Hyviä suomalaisia

Suomen vastaanottamat noin 6 400 kronstadtilaista sijoitettiin erityisleireille muun muassa Inoon ja Turkinsaarelle lähelle Viipuria. Jo samana keväänä vapaaehtoisesti Venäjälle palasi noin 3 100 henkilöä. Venäjän lupaaman armahduksen jälkeen vuosina 1923-1924 Suomesta lähti vielä noin 1 300 henkilöä. Heidänkin kohtalonsa oli kova.

Suomeen jäi lopulta noin 1 600 Kronstadtin pakolaista. Erkki Wessman, Veikko Lintinen ja Pentti Huusarin veli, imatralainen Pertti Huusari kertovat vihdoin heidän sekä heidän jälkeläistensä tarinan uudessa kotimaassaan.

Useimmat Kronstadtin kapinan perillisistä osoittautuivat työteliäiksi ja rehellisiksi ihmisiksi, jotka elivät vaatimattomasti, perustivat perheitä, rakensivat Suomea ja saivat lopulta uuden isänmaansa kansalaisuuden.

Suomeen jääneet vaikenivat vuosikymmeniksi, kun mielessä kyti pelko palautuksesta. Moni katsoi parhaaksi vaihtaa nimensä suomalaiseksi. Kersantti Konstantin Borovikoffista tuli apusahuri ja suutari Konsta Huusari.

Kronstadtin kuuluisalla Ankkuriaukiolla sijaitsee vuosina 1903-1913 rakennettu Merikatedraali, joka nykyisin toimii laivastomuseona.

Kronstadtin kuuluisalla Ankkuriaukiolla sijaitsee vuosina 1903-1913 rakennettu Merikatedraali, joka nykyisin toimii laivastomuseona.

Jeltsin palautti kunnian

Kronsradtin kapinaa johtaneen vallankumouskomitean 15 jäsenestä 11 onnistui paeta Terijoelle. Mukana oli myös komitean puheenjohtajaksi valittu, Petropavlovsk-taistelulaivan ukrainalainen matruusi-kirjuri Stepan Petrishenko. Hänet Suomi luovutti vuonna 1945 Neuvostoliitolle, joka ei ollut unohtanut pettureitaan. Petrishenko kuoli vankeudessa samana vuonna.

Venäjän presidentti Boris Jeltsin palautti kunnian Kronstadtin kapinallisille tammikuussa 1994.

Wessman, Huusari ja Lintinen ovat tehneet hyvää työtä. Wessmanin tekstissä jotkin asia- ja lyöntivirheet häiritsevät, mutta ne eivät pilaa kokonaisuutta. Wessman on armoitettu tekstinikkari, joka saa lukijan mukaansa. Kirjoittaja selvittää myös laajasti Kronstadtin kapinaa ja sen tavoitteita.

-Kronstadtin kapina oli eräs esimerkki ikuisesta vapauden palosta ihmisten mielissä. Vapauden ääni on kuin sirkan soitto ruohikossa, itsepintainen. Raesateen aikana se vaimenee, mutta jatkuu taas, kun päivä alkaa paistaa. Sen ääni tukahdutettiin Kronstadtissa ja koko Venäjänmaalla 70 vuodeksi, ja hirveä koneen tappava voima ulottui laajalle koko maailmassa. Se teloitti, tukahdutti, tappoi ja sulki leireille miljoonia ja taas miljoonia ihmisiä. Kronstadt kapinoi, mutta useimmat tämän kauhistuttavan järjestelmän sadoista miljoonista syyttömistä eivät mahtaneet kohtalolleen mitään, Wessman kirjoittaa.

Erkki Wessman - Pertti Huusari - Veikko Lintinen: Kronstadtin kapina 1921 ja sen perilliset Suomessa. Pilot-kustannus Oy 2004. 237 sivua.