Mannerheimin kartanossa on koulu ja kotiseutumuseo

Apriki Jorma Virtanen 21.7.2005

Mannerheimin kartanossa on toiminut ala-asteen koulu 1920-luvulta lähtien.

Mannerheimin kartanossa on toiminut ala-asteen koulu 1920-luvulta lähtien.

Latvian Kuuurinmaalla Lazasin kunnan Aprikin kylässä on 1700-luvulta peräisin oleva baltiansaksalainen kartano, joka tunnetaan Mannerheimin kartanona. Pietarilaisen Chevalier-kaartin ratsuväenupseeri Gustav Mannerheim isännöi Apprickenin tilaa vuosina 1898-1906.

Barokkityyliä edustava valkoinen kartanorakennus on toiminut 1920-luvulta lähtien ala-asteen kouluna. Sen toisessa kerroksessa on kotiseutumuseo, jonka yhdestä huoneesta noin puolet on pyhitetty Mannerheimille. Kartanon entisestä isännästä muistuttaa myös rakennuksen pääsisäänkäynnin yläpuolella oleva Mannerheim-suvun vaakuna.

Mannerheim-huoneen seinällä on ylipäällikön äitienpäivänä 10. toukokuuta 1942 Suomen äideille antama päiväkäsky, joka on käännetty myös latviaksi. Mannerheimin elämää valotetaan kuvin ja tekstein. Niiden alla vitriineissä on Mannerheim-kirjallisuutta.

Keskellä huonetta on pöytä, jossa on pienikokoinen marskin rintakuva, kukkia, oppaan ensi töikseen sytyttämä kynttilä sekä latviankielinen teos, josta avattuna on talvisodasta kertova aukeama. Lisäksi huoneessa on latvialaisten kyydityksiä Neuvostoliittoon selvittävä kartta sekä saksalaisia vastaan taistelleen neuvostopartisaaniin liittyvää aineistoa.

Huoneen oveen on kiinnitetty kartta, jossa Suomi on kokonaisena, sellaisena kuin sen rajat määriteltiin Tarton rauhansopimuksessa 14. lokakuuta 1920.

Kotiseutumuseossa on muutamia huoneita, joissa on taitavasti tehtyjä tonttukokoelmia.

Mannerheim on kotiseutumuseossa näkyvästi esillä.

Mannerheim on kotiseutumuseossa näkyvästi esillä.

Vaimon rahoilla

Vapaaherra Gustav Mannerheimista tuli kartanonomistaja vaimonsa rahoilla. Hän avioitui toukokuussa 1892 varakkaan kenraalintyttären Anastasia Arapovan kanssa. Anastasia oli perinyt kaksi kartanoa: Uspenskojen Moskovan lähellä sekä Aleksandrovskojen Voronezhin seudulla. Mannerheimit myivät Uspenskojen vuonna 1894 ja ostivat tilalle Apprickenin.

Vuonna 1897 Mannerheim kutsuttiin Chevalier-kaarista keisarilliseen hovitallihallintoon, jossa hän erikoistui siitos- ja erikoishevosten hankintaan Venäjän armeijalle. Jokioisten kartanon tilanhoitajana toimineen Johan-veljensä kanssa Mannerheim kokeili myös yksityistä hevoskauppaa.

Apprickeniin Mannerheim havitteli hevossiittolaa. Hanke kuitenkin kaatui rahapulaan sekä siihen, että Mannerheimien avioliitto oli alkanut rakoilla.

Apprickenissa Mannerheim kokeili kalanviljelyä. Karpit kuitenkin kuolivat tuntemattomaan tautiin. Vielä vanhoilla päivilläänkin marski harmitteli kalanviljelyksen epäonnistumista Kuurinmaalla.

Tilanhoidossa Johan-veli oli Mannerheimin apuna, mutta ilman mainittavaa menestystä. Apprickenistä ei tullut Mannerheimin menestystarinaa.

Mannerheimien avioliitto kariutui, kun Anastasia lähti vuonna 1903 Anastasie- ja Sophie-tyttäriensä kanssa Ranskaan. Välirikon pesänselvityksessä Appricken meni myyntiin vuonna 1906. Laillisen avioeron Mannerheim sai vuonna 1919 Tornion raastuvanoikeudessa.

Mannerheimin rintakuva Aprikin kotiseutumuseossa.

Mannerheimin rintakuva Aprikin kotiseutumuseossa.

Kunnostustyöt käynnissä

Gustav Mannerheim ei asunut pidempiä aikoja Kuurinmaalla, jossa hän vain pistäytyi aika ajoin Pietarista. Aprikin lähellä sijaitsevassa pienessä Aizputen kaupungissa on jäljellä pätkä kapearaiteista rautatietä, jota pitkin Mannerheim matkusti junalla Riiasta silloiseen Hasenpothiin.

Riiasta Aprikiin on matkaa 195 kilometriä, jääkärikaupunki Liepajasta 62 kilometriä ja Aizputesta 12 kilometriä. Riian-Liepajan maantieltä (A9) Aprikiin matkaa kertyy 31 kilometriä ja Ventspilsin-Liepajan maantieltä (P111) 19 kilometriä.

Mannerheimin kartanolle ei ole opastusta, joka viittaisi sen entiseen omistajaan. Aizputen suunnasta tultaessa tie kartanolle kääntyy oikealle pian Aprikin luterilaisen kirkon jälkeen. Sinipohjaisessa tienviitassa ovat sanat Apriku pamatskola ja Novada muzeis sekä matkan pituus 0,9.

Rapistuneen kartanon kunnostustyöt ovat käynnistyneet. Kartanolle vievän tien varteen on istutettu uudet lehmukset. Kartanon puistoon istutetuista noin 70 puulajista useimmat ovat vielä jäljellä.

Kotiseutumuseon vieraskirjasta näkee, että Mannerheimin kartano kiinnostaa suomalaisia. Nykyisellään siitä ei ole kuitenkaan Mannerheim-kultin uudeksi pyhiinvaelluspaikaksi.

Lisää kuvia Aprikista