Unelmasta tuli totta

Tampere Jorma Virtanen 24.11.2002

Eversti Stasys Levulis selvitti suomalaisille toimittajille Ruklan koulutusrykmentissä syyskuussa 2000, miksi Liettua haluaa Natoon.

Eversti Stasys Levulis selvitti suomalaisille toimittajille Ruklan koulutusrykmentissä syyskuussa 2000, miksi Liettua haluaa Natoon.

Prahassa koolla ollut Naton huippukokous kutsui 22.marraskuuta 2002 sotilasliiton jäseniksi Bulgarian, Latvian, Liettuan, Romanian, Slovakian, Slovenian ja Viron.

Etenkin Baltian maille päivä oli historiallinen.

- Tämä on Latvian historian kolmanneksi tärkein päivä itsenäisyyden saavuttamien ja sen uudelleen palauttamisen jälkeen. Liittymisellä Natoon Latvia takaa itselleen ikuisen itsenäisyyden, Latvian pääministeri Einars Repse hehkutti.

Puolan presidentti Aleksander Kwasniewski sanoi olevansa syvästi liikuttunut ja onnellinen siitä, että Prahassa, jonne Varsovan liitto marssi elokuussa 1968 ja jossa liitto piti viimeisen kokouksensa 11 vuotta sitten, voitiin tehdä päätös, joka viimein tekee lopun Jaltan ja Potsdamin jakolinjoista, Ribbentrop-Molotov -sopimuksen vääryydestä, kylmästä sodasta ja pelkoon perustuneesta tasapainosta.

Baltian maissa ryhdyttiin heti vuonna 1991 tapahtuneen uudelleen itsenäistymisen jälkeen puhumaan hakeutumisesta Naton siipien suojaan. Baltian maiden ulkopuolella unelmaa väheksyttiin, mutta se jäi elämään. Nyt unelmasta on tullut totta.

Samalla tavalla balteille lähinnä hymyiltiin, kun he entisen Neuvostoliiton natistessa jo liitoksissaan ryhtyivät palauttamaan itsenäisyyttä.

Ei enää koskaan yksin

Liettuassa huippukokouksen jälkeen vieraillut Yhdysvaltain presidentti teki Vilnaan kokoontuneen valtaisan väkijoukon edessä selväksi, mistä Naton uudessa laajentumisessa on kysymys.

- Liettuan, Latvian ja Viron urheille kansoille Natoon liittyminen merkitsee pitkän pelon, epävarmuuden ja yksinäisyyden yön päättymistä.

- Jokaisen, joka valitsee Liettuan vihollisekseen, on vihollisenaan myös Yhdysvallat.

Päävihollinen ei Bushin mukaan ole enää natsismi eikä kommunismi, vaan kansainvälinen terrorismi.

Bushin lisäksi toinen tärkeä Baltian maiden tulevien Nato-jäsenyyksien kummisetä on Tshekin presidentti Vaclav Havel.

Naton huippukokouksen edellä Havel ihmetteli Suomen Nato-kantaa. Hän asetti kyseenalaiseksi puolueettomuuden nykytilanteessa ja kysyi, onko mahdollista olla puolueeton siviilejä joukkomitassa tappavien murhaajien suhteen.

Ruklan koulutusrykmentti oli Nato-kunnossa syyskuussa 2000.

Ruklan koulutusrykmentti oli Nato-kunnossa syyskuussa 2000.

Vääränlaista seuraa

Presidentti Tarja Halonen sanoi lehdistötilaisuudessa Prahassa, ettei Naton laajentuminen muuta Suomen asemaa. Naton laajentumista hän piti loogisena jatkona kylmän sodan päättymiselle.

Halonen ei sulkenut pois Natoon liittymisen mahdollisuutta, jos uhkakuvat tulevaisuudessa muuttuvat.

Presidentin mukaan Natoon otettiin nyt maita, jotka olivat aikanaan joutuneet olemaan osa suurempaa valtiokokonaisuutta tai sellaisen kanssa puolustusliitossa.

Uusia Nato-jäseniä onnitellut Halonen totesi, ettei Suomi kuulu samaan ryhmään.

Seuraavilla kierroksilla seura ei ainakaan parane. Naton ovella kolkuttelevat jo Albania, Kroatia ja Makedonia.