Kirja maailmasta, joka ei enää palaa.
Seinäjoen lyseo-seura on julkaissut 394-sivuisen järkäleen nimeltä "Jälkikaikuja. Muisteluksia ja pohtielmia Seinäjoen lyseon vaiheilta." Teoksen on toimittanut entinen kansanedustaja ja lyseo-seuran puheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Markus Aaltonen.
Kirjoittajina on lyseolaisia eri vuosikymmeniltä, pääasiallisesti ajalta ennen peruskoulujärjestelmään siirtymistä. Lopputulos on paljon muutakin kuin ajan kultaamien koulumuistojen kokoelma. Se on sukellus menneeseen maailmaan, Suomeen, jota ei enää ole.
Seinäjoen lyseo sai alkunsa, kun Sortavalan lyseo siirtyi syksyllä 1944 monine opettajineen Seinäjoelle. Yksi siirtyneistä oli saksan kielen lehtori Aulis Lundelin, sittemmin Lietoila, herrasmies kiireestä kantapäähän, josta tuli lyseon pitkäaikainen rehtori ja jonka johtamassa koulussa vallitsi kuri ja järjestys. Hänen kaltaisensa persoonallisuudet katosivat menneen maailman mukana.
Seinäjoen lyseossa opiskeltiin pitkälle 1960-luvulle ensimmäisenä vieraana kielenä saksaa. Ruotsin pänttääminen oli aloitettu jo oppikoulun ensimmäiseltä luokalta. Vasta lukiossa alettiin opiskella englantia, johon vain harvat tunsivat jonkinlaista mielenkiintoa.
Menneen maailman lukujärjestys antoi kuitenkin hyvät eväät elämälle. Koulupohjalta ikääntyneen toimittajan arsenaalissa on edelleenkin kolme vierasta kieltä, joilla haastattelun tekeminen onnistuu.
Isänmaallinen opinahjo
Seinäjoen lyseo oli poikakoulu. Jälkikaikuja antaa puheenvuoron kahdelle Seinäjoen tyttölyseon kasvatille, jotka kiintoisasti kertovat, miltä poikakoulu vaikutti vastakkaisen sukupuolen näkökulmasta.
- Alaluokkien parimarssit ja yläluokkien konvat olivat elämää suurempia tapahtumia. Kontaktinotto oli ujolle ja ennen kaikkea tyttöihin tottumattomalle poikakoululaiselle "takkuusta", mutta tunnelma tilaisuuksissa oli niin kihelmöivä ja henkeäsalpaava, että en sellaista muista jälkeenpäin, toimittaja ja tv-tuottaja Tuomo Kaminen muistelee.
Seinäjoen lyseo oli isänmaallinen opinahjo, mikä näkyi erityisesti erilaisten juhlien ohjelmissa. Yrjö Jylhän sotarunot eivät jättäneet poikia kylmäksi.
- Karjalan menetys ei unohtunut, Sortavalan lyseo oli aina juhlapuheissa mukana. Isänmaallisuus ja humanistis-kristillinen maailmakatsomus olivat moraalis-eettisen kasvatuksen pohja, professori ja Kuopion yliopiston vararehtori Seppo Saarikoski kirjoittaa.
Yllättävää kyllä, eteläpohjalaisuus ei ollut leimallisesti lyseossa esillä. Professori Simo Knuuttilan mukaan rehtori Aulis Lietoila piti sitä vain maalaisuutena.
Koulukiusattukin kiusasi
Jälkikaikuja-kirjan rankinta antia on professori Juha Siltalan kirjoitus Seinäjoen lyseon rappiosta. Siltala kertoo siitä, miten pitkälle opettajan kiusaamisessa saatettiin mennä. Siltala, joka kirjoittaa itsekin ollensa koulukiusattu, osallistui joukon mukana opettajansa terrorisoimiseen yli kestokyvyn rajojen.
Siltalan aikana lyseoon panostettiin yhä vähemmän, sinne kertyi lähikunnista kaikkein motivoitumattomin oppilasaines ja opettajien vaihtuvuus kiihtyi. Lyseossa leikittiin kulttuurivallankumousta. Keskiarvot laskivat romahdusmaisesti. Lyseosta ei enää lähdetty opiskelemaan.
Ainoastaan saksan ja latinan kielten lehtori Eeva Lietoila jaksoi Siltalan todistuksen mukaan uhmata itsepintaisesti aikaansa ja keräsi valvontavuorollaan yksin ala-aulan lattialta voitahraisia eväspapereita roskakoriin.
Juha Siltalan arvio on niin tyly, että Seinäjoen entisen koulutoimenjohtajan Ilmari Oksalan selvitys siitä, miten koulunuudistuksen myllerryksessä Seinäjoen lyseo menetti lukioluokkansa ja muuttui Marttilan yläasteeksi, tuntuu miltei helpottavalta.
Vuonna 1968 valmistuneet ylioppilaat vanhassa opinahjossaan 30 vuotta myöhemmin. Mukana olivat myös Paavo 'Paavali' Koivusalo ja Pentti 'Puntti' Hakala.
Vihreälle oksalle
Kunniansa päivinä Seinäjoen lyseo kasvatti monia yhteiskunnan myöhempiä vaikuttajia tohtoreista professoreihin, politiikan, järjestöelämän, hallinnon sekä talous- ja yrityselämän johtajiin. Lyseolaiset ovat edenneet pitkälle myös kirkon, armeijan ja kulttuurin piirissä sekä tiedotusalalla. Professori Seppo Siirilä on kerännyt vaikuttavan luettelon kirjoitukseensa "Mitä meistä on tullut".
Kirjan sivuille on mahdutettu kevennykseksi vuosikymmenten saatossa lehdissä olleita ilmoituksia ja pikku-uutisia. Tässä yksi herkullisimmista:
- Sputnik tänään. Suursputnik näkyy kirkkaalla ilmalla kaksi kertaa Suomessa keskiviikkona, nim. Klo 16.26-16.31, jolloin se kulkee linjalla Hampuri-Hosjestvenskoje, ja klo 18.07-18.11, jolloin sputnik on linjalla Shetlannin saaret-Oulu.
Mikä ihmeen Hosjestvenskoje?
Jälkikaikuja. Muisteluksia ja pohtielmia Seinäjoen lyseon vaiheilta. Toimittanut Markus Aaltonen. Saarijärvi 2002.