Sisu-radio on side suomalaisuuteen

Auckland Jorma Virtanen 24.9.2003

Sirpa Ottawayn (kesk.) haasteltavina Aucklandissa olivat hämeenlinnalaiset hammaslääkärit Markku Nuutila ja Riitta Honkasaari.

Sirpa Ottawayn (kesk.) haasteltavina Aucklandissa olivat hämeenlinnalaiset hammaslääkärit Markku Nuutila ja Riitta Honkasaari.

Sisu-radio on toiminut viisi vuotta Uuden Seelannin suomalaisten yhdyssiteenä. Suomenkielinen lähetys tulee ulos joka sunnuntai kello 13.15-13.45 maan suurimman kaupungin Aucklandin ympäristössä Planet FM-kanavan taajuudella. Lähetys on kuunneltavissa myös viikon ajan internetissä.

Planet FM on kansainvälinen kanava, joka lähettää ohjelmia useilla eri kielillä.

Hämeenlinnalaisia hammaslääkäreitä Aucklandissa syyskuun lopulla haastatellut Sirpa Ottaway tunnustaa, että Sisu-radiota tehdään paljolti amatöörivoimin, rakkaudesta suomalaisuuteen. Varsinaiselta ammatiltaan hän on lastentarhanopettaja.

Aucklandin alueella on noin 50 perhettä, joiden jäsenistä ainakin yksi on suomalaissyntyinen. Heistä useimmat ovat mukana vuonna 1977 perustetun Suomi-seuran (Auckland Finnish Society) toiminnassa.

Uuden Seelannin suurin kaupunki Auckland on tarjonnut Suomesta muuttaneille hyvän elämän.

Uuden Seelannin suurin kaupunki Auckland on tarjonnut Suomesta muuttaneille hyvän elämän.

Kallis kansalaisuus

Aucklandin suomalaiset ovat enimmäkseen naisia, jotka ovat naimisissa ulkomaalaisen miehen kanssa. Tavallinen tarina on se, että Uuteen Seelantiin on tultu pariksi vuodeksi ja sinne on päätetty jäädä.

Suurina juhlapäivinä Aucklandin suomalaiset pitävät yhtä.

-Monet itsenäisyyspäivät, pikkujoulut, Kalevalan päivät, vaput ja juhannukset on vietetty yhdessä. Tanhut, karjalanpiirakat ja pesäpallo ovat asioita, joista ei haluta luopua, Sirpa Ottaway sanoo.

Hänestä tuli äskettäin Uuden Seelannin kansalainen, kun Suomessa kesäkuun alussa voimaan astunut uusi kansalaisuuslaki mahdollisti kaksoiskansalaisuuden.

-Niitä, jotka ovat joutuneet luopumaan Suomen kansalaisuudesta, ei sen takaisin saaminen välttämättä enää kiinnosta. Eikä myöskään toisen polven siirtolaisia, vaikka he olisivatkin suomenmielisiä. Suomen kansalaisuus on liian kallis.

Kansalaisuusilmoituksen käsittelymaksu on 300 euroa. Alaikäisiltä hakijoilta maksu on 100 euroa.

Elina Väisänen-Schuck (vas.) ja Ritva Paschalis aikovat hakea Uuden Seelannin kansalaisuutta, kun Suomen kansalaisuutta sen takia ei enää 
menetä.

Elina Väisänen-Schuck (vas.) ja Ritva Paschalis aikovat hakea Uuden Seelannin kansalaisuutta, kun Suomen kansalaisuutta sen takia ei enää menetä.

Kaukana pahuudesta

Konsultti Elina Väisänen-Schuck on asunut 11 vuotta Uudessa Seelannissa. Hän pitää Suomen kansalaisuuden säilyttämistä kunnia-asiana. Hänkin aikoo hakea nyt Uuden Seelannin kansalaisuutta, kun Suomen kansalaisuutta ei enää menetä automaattisesti.

-Matkustaminen Australiaan helpottuu, kun ei tarvitse hakea viisumia. Uuden Seelannin kansalaisuus takaa myös tiettyjä oikeuksia Australiassa.

Väisänen-Schuck ei kadu jäämistä Uuteen Seelantiin, vaikka ollaankin vähän eristyksissä maapallon pohjalla, downunderissa.

-Ilmasto täällä on miellyttävä, ei tarvitse kokea loskaa eikä räntää. Luonto on hieno, elämäntyyli on rento. Täällä saa elää rauhassa, maailman pahuus tuntuu olevan kaukana.

Rosa Kullström on ylpeä Suomen kansalaisuudestaan, vaikka siteitä vanhaan kotimaahen ei enää ole.

Rosa Kullström on ylpeä Suomen kansalaisuudestaan, vaikka siteitä vanhaan kotimaahen ei enää ole.

Siteitä ei enää ole

Aucklandissa Plusone-nimistä tyylikästä ruokaravintolaa vetävä Rosa Kullström on säilyttänyt Suomen kansalaisuutensa, vaikka siteitä vanhaan kotimaahan ei enää ole.

Suomi jäi taakse vuonna 1967. Espanjan, Saksan, Ranskan ja Perun kautta hänkin päätyi Uuteen Seelantiin.

-Kenenkään ei pitäisi lähteä omasta maastaan. Siirtolaisen elämä vieraassa maassa ei ole aina helppoa, Kullström sanoo. Hän lähti, kun sisäinen pakko niin käski.

-Jos olisin jäänyt Suomeen, olisinko yhtä onnellinen kuin nykyään. Sitä ei koskaan tiedä. Suomeen paluussakaan ei ole enää järkeä, kun ei tunne siellä ketään. Tänne on jäätävä.

Kullström sanoo tavanneensa maailmalla suomalaisia, jotka eivät halua enää edes puhua suomea.

-Tällainen käyttäytyminen on typerää, vaikka Suomi olisikin kohdellut miten kaltoin tahansa. Ensimmäisen polven siirtolainen ei milloinkaan pääse eroon taustastaan, vaikka kuinka haluaisi.