Jääkärivala vannottiin Liepajassa

Liepaja Jorma Virtanen 13.2.2008

Jääkärien muistolaatta paljastettiin 13. syyskuuta 1977.

Jääkärien muistolaatta paljastettiin 13. syyskuuta 1977.

Latvian Liepajassa sijaitsevan Trinitatis- eli Pyhän kolminaisuuden kirkon seinällä on Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen hankkima muistolaatta, jossa latviaksi, suomeksi ja ruotsiksi on teksti: Suomalaiset jääkärit vannoivat täällä 13. helmikuuta 1918 uskollisuutta Suomen lailliselle hallitukselle lippunsa vihkimistilaisuudessa ennen lähtöään maansa vapaustaisteluun.

Liepaja on saksalainen Libau, jossa Saksan itärintamalla, Misajoella (saksaksi Misse), Riianlahdella ja Lielupejoella (Aa) taistelukokemusta hankkineet Kuninkaallisen Preussin jääkäripataljoona 27:n suomalaiset jääkärit olivat reservissä ja saivat erikoiskoulutusta maaliskuusta 1917 helmikuuhun 1918.

Vapaussodan alettua Liepajaan kiirehtinyt everstiluutnantti Wilhelm Thesleff nimitti 11. helmikuuta Suomen hallituksen edustajana Suomen armeijan upseereiksi 403 ja aliupseereiksi 727 jääkäriä.

Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 lakkautettiin 13. helmikuuta. Liepajan Bayern-kasarmilta 950 jääkäriä marssi Trinitatis-kirkkoon.

Kun ensin oli laulettu Martti Lutherin taisteluvirsi "Jumala ompi linnamme", varavääpeli Antti Isotalo kantoi jääkärilipun alttarille. Lipunvihkimispuheen ja valasaarnan piti pastori ja jääkäri Hannes Anttila.

Vuonna 1758 valmistunut barokkikirkko tunnetaan maailman suurimmista ja vanhimmista edelleen käytössä olevista mekaanisista uruista.

Vuonna 1758 valmistunut barokkikirkko tunnetaan maailman suurimmista ja vanhimmista edelleen käytössä olevista mekaanisista uruista.

- Minä vannon ja vakuutan Jumalan ja pyhän evankeliuminsa kautta olevani uskollinen tälle lipulle ja uskollisesti palvelevani Suomen laillista hallitusta, jääkärit toistivat.

Jääkärivalan jälkeen kuultiin kuoron esittämä vanha saksalainen sotilasvirsi "Wir treten zun Beten". Valatilaisuus päättyi Isänmaan virteen "Oi Herra, siunaa Suomen kansa" ja Jääkärimarssiin.

Jääkärien pääjoukko saapui Arcturus-matkustajalaivalla ja hiililaiva Castorilla Vaasaan 25. helmikuuta 1918. Tuolloin oli kulunut tasan kolme vuotta siitä, kun ensimmäiset suomalaiset vapaaehtoiset saapuivat partiokurssiksi naamioituun sotilaskoulutukseen Hampurin pohjoispuolella sijainneelle Lockstedtin sotilasleirille, nykyiseen Hohenlockstedtiin.

Kasarmit jäljellä

Trinitatis-kirkon lisäksi Liepajassa ovat jäljellä punatiiliset Bayern- ja Hansa-kasarmien rakennukset, joissa jääkärit majoittuivat. Liepajassa on säilynyt niin ikään tiilitalo, jossa sijaitsi jääkäripataljoonan esikunta.

Jääkärilippu oli valmistunut vuonna 1916. Lipun kulmissa oli preussilaismalliset kotkavaakunat ja keskellä Suomen leijonavaakuna.

Jääkärilippua säilytetään Hämeen Panssaripataljoonan perinnehuoneessa Parolannummella.

Jääkärilippua säilytetään Hämeen Panssaripataljoonan perinnehuoneessa Parolannummella.

Kesällä 1917 järjestettiin kilpailu sanoituksen löytämiseksi jääkäripataljoonan omaan marssiin. Ensimmäisen ja toisen palkinnon sai jääkäri Heikki Nurmio. Marssin sävelsi Jean Sibelius. Jääkärimarssi kuultiin ensimmäisen kerran jääkäreiden illanvietossa Liepajassa 12. marraskuuta.

Liepajassa kirjoitettiin saksalaisen sotilaskirjallisuuden pohjalta Suomalainen sotilaskäsikirja, josta Suomessa tuli alan keskeinen oppikirja. Kirja painettiin Berliinissä. Viisiosaisessa käsikirjassa on yhteensä 1 559 sivua.

Liepajaan sijoittuvat myös jääkäri Sam Sihvon "Jääkärin morsiamen" tapahtumat. Se sai kantaesityksensä Suomen kansallisteatterissa 17. helmikuuta 1921. Näytelmästä tehtiin kaksi elokuvaa: ensimmäisen ohjasi Kalle Kaarna vuonna 1931 ja toisen Risto Orko vuonna 1938.

Ensimmäisen maailmansodan aikana jääkärikoulutuksen Saksan sotavoimissa aloitti 1 895 suomalaista vapaaehtoista. Heistä 1 261 osallistui Suomen vapaussotaan. Isänmaan puolesta kaatui 128 jääkäriä ja 238 haavoittui.

Lisää kuvia Liepajan jääkärikirkosta