Viron historia on ollut selviytymistä Venäjän ja Saksan puristuksessa.
Tallinnassa lähellä Vapaudenaukiota sijaitseva Miehitysten museo (Okupatsioonide muuseum) tarjoaa näköalan Viron synkkään lähimenneisyyteen. Museo on tyylikäs muistomerkki totalitaarisen kommunismin uhreille.
Avarassa näyttelytilassa on soutuvene, jolla vuonna 1943 paettiin saksalaiskomentoa Hiidenmaalta Gotlantiin. Samanlaisilla veneillä kymmenet tuhannet Viron rannikon asukkaat pakenivat lähestyvää neuvostomiehittäjää syksyllä 1944. Monien kohtalona oli huuhtoutua Itämeren aaltoihin.
Museossa on kymmenittäin Siperiaan kyyditettyjen ja sieltä palaamaan päässeiden matkalaukkuja. Moni laukku on tehty puusta vankileirien saaristossa. Onnekkaita olivat ne, jotka vuosikymmenten jälkeen saattoivat palata, tuhannet jäivät kylmälle maalle.
Näyttelysalin keskellä on virolaisten vankityrmien ovia. Neuvostoarjesta kertovat muun muun muassa tylyt puhelinkopit, kodinkoneet, Erika-merkkinen kirjoituskone sekä henkilöauto, joka Suomessa tunnetaan Jaltana.
Omina osastoinaan esitellään ensimmäinen neuvostomiehityksen vuosi 1940-1941, Saksan miehitysvuodet 1941-1944, stalinismin aika 1944-56, suojasään vuodet 1956-1968, pysähtyneisyyden aika 1969-1987 sekä vapautumisen aika 1987-1991. Kunkin aikakauden tapahtumia valottavat kuvaruuduilla pyörivät videot. Viron lisäksi valittavana on englannin- ja venäjänkieliset versiot.
Sunnuntaisena iltapäivänä museoon tutustui runsaasti nuoria, jotka vakavina katselivat, mitä heidän vanhempansa ja isovanhempansa ovat joutuneet kokemaan.
Isänmaan puolustajia
Miehitysten museon kummitäti on ulkovirolainen, Yhdysvalloissa asuva 83-vuotias silmälääkäri Olga Kistler-Ritso, jonka perustama säätiö on lahjoittanut miljoonia kruunuja museon perustamiseen.
Museota ylläpitävän Kristel-Ritson Viron säätiön johtokunnassa on tunnettuja virolaisia isänmaan puolustajia. Johtokunnan puheenjohtaja ja museonjohtaja on Heiki Ahonen ja sen jäseniä ovat muun muassa Tunne Kelam ja Lagle Parek.
Museon toisessa kerroksessa on tilat tutkijoille, jotka dokumentoivat miehitysaikaa ja keräävät siihen liittyvää esineistöä.