Sillamäen satamasta avautuu näkymä jätevuorelle, jonka laella myrkkyallasta ei enää ole.
Itä-Virossa sijaitsevan Sillamäen pahamaineisen jätealtaan hävittämistyöt ovat edenneet loppusuoralle.
- Allas on peitetty maamassoilla. Viimeistelytyöt saadaan päätökseen ensi vuonna, Sillamäen sataman kiinteistöyhtiön Silport Kinnisvara AS:n johtokunnan jäsen Tõnis Seesmaa sanoo.
Jäteallas syntyi, kun Sillamäelle rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen uraanirikastamo vankityövoimalla. Rikastamo tunnettiin nimellä Tehdas numero 7.
Huippusalainen tehdas tuotti noin 100 000 tonnia uraania vuodesta 1948 vuoteen 1990, jolloin sen nimi muutettiin Silmetiksi. Vuonna 1970 tehdas ryhtyi tuottamaan uraanin ohella harvinaisia metalleja. Työntekijätkään eivät tiettävästi tienneet, mitä tehtaassa tuotettiin.
Nykyisin noin 19 000 asukkaan Sillamäe oli vuonna 1991 tapahtuneeseen Viron uudelleenitsenäistymiseen saakka suljettu kaupunki. Stalinistisen uusklassismin tyyliin rakennetun Sillamäen asukkaista suurin osa puhuu yhä äidinkielenään venäjää.
Jätevuoren päällä
Kun noin 50 hehtaarin suuruisen jätealtaan hävittämisestä päätettiin lokakuussa 1999, kapea maavalli erotti sen merestä. Pitkän aikaa pelättiin, että koko allas hulahtaisi myrkkyineen Suomenlahteen.
Jäteallas lainehti 25 metriä korkean jätevuoren päällä. Sen maavallia vahvistettiin sadoilla tukevilla betonipilareilla.
Jätevuori sisältää noin 12 miljoonaa tonnia lievästi radioaktiivista jätettä, josta noin puolet on uraanin rikastusjätettä. Lisäksi altaaseen johdettiin 800 tonnia erittäin myrkyllistä toriumia, suuri määrä raskasmetalleja sekä palavan kiven tuhkaa.
Suurimpana ympäristöriskinä pidettiin typpihappoa, jota kaiken aikaa pääsi tihkumaan maavallin läpi Itämereen.
Pahamaineinen myrkkyallas sijaitsi Tursamäen niemessä.
Yksi pahimmista
Neuvostoliiton valtapiiriin kuuluvissa maissa oli parikymmentä Sillamäen kaltaista uraanirikastamoa. Sillamäen tehdasta pidettiin yhtenä pahimmista.
Talkoisiin ovat osallistuneet Viro, Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Pohjoismainen investointipankki, Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO sekä Euroopan unioni Phare-ohjelman kautta.
Suomen Säteilyturvakeskuksen mittausten mukaan Sillamäen jätealueesta ei enää vaaraa ympäristölle. Sillamäellä vakuutetaan, että jätevuori pysyy vaarattomana ainakin seuraavat tuhat vuotta.
Kunnostustöitä koordinoimaan perustettiin vuonna 1997 AS Ökosil -niminen yhtiö, josta Viron valtio omistaa 35 prosenttia ja harvinaisten metallien tuottamista Sillamäellä jatkava AS Silmet 65 prosenttia. Silmet lopetti jätteiden laskemisen jätealtaaseen vuonna 2003.
Jäteallas kuivui lähes kokonaan kesäisin, jolloin jätevuoren pölyä levisi tuulten mukana laajalle ympäristöön. Se oli suosittu lasten leikkipaikka, jonne tultiin ihailemaan reheviä kukkia.
Jätevuoren laelle on suunniteltu puistoa tai tuulipuistoa.