Narvajoki jakaa Euroopan länteen ja itään. Vasemmalla Hermanninlinna ja oikealla Iivananlinna.
Itä-Virossa sijaitseva Narva nousee yleensä otsikoihin, kun eteläisestä naapurimaastamme kantautuu kielteisiä uutisia. Rikollisuus, juurettomuus, huumeet ja viimeksi huolestuttavasti lisääntyneet hiv-tartunnat ovat asioita, jotka ovat liittyneet Narvaan.
Narva on kuitenkin paljon mainettaan parempi. Toisen maailmansodan jälkeen lähes täysin venäläistyneestä kaupungista löytyy nähtävää, jollaista ei muualta Virosta löydy.
Narvajoen molemmilla rannoilla toisiaan vastapäätä on kaksi keskiajalta peräisin olevaa mahtavaa linnoitusta, Hermanninlinna ja Iivananlinna. Viron puoleisen Hermanninlinnan 50 metriä korkeassa päätornissa, Pitkässä Hermannissa sijaitsee neuvostoajalla kunnostettu Narvan museo, jossa voi tutustua kovia kokeneen rajakaupungin historiaan.
Narvajoen toisella puolella on Ivangorod, jonka virolaiset tuntevat nimellä Jaanilinn. Vuosina 1920-1940 se kuului ympäröivine inkeriläisalueineen Viron tasavaltaan.
Hermanninlinnan vieressä korkealla rantatörmällä on Pimeaed-niminen puisto. Pimeän puutarhan penkeiltä voi katsella Narvajoen vuolasta virtaa, vastarannan Ivangorodin verkkaista elämää sekä vilkasta liikennettä Viron ja Venäjän yhdistävällä sillalla. Neuvostoajalla sitä kutsuttiin Ystävyyden sillaksi.
Narvan raatihuone säästyi sodan hävitykseltä.
Puistossa on muistomerkki, joka on pystytetty Pietari Suuren johtamien venäläisten ruotsalaisista vuonna 1704 saavuttaman voiton kunniaksi. Tuolloin päättyi Narvassa Ruotsin "hyvä aika", joka oli alkanut vuonna 1581.
Raatihuone säilyi
Narva tuhoutui lähes täysin kahtena maaliskuun alun päivänä vuonna 1944 Neuvostoliiton lentokoneiden pommituksissa. Virolaisille Narvan tuho merkitsee samaa kuin Varsova puolalaisille tai Dresdren ja Königsberg saksalaisille.
Vanhasta barokkikaupungista on jäljellä enää raatihuone vuodelta 1671. Luterilainen kirkko on rauniona. Ortodoksinen Voskresenskin tuomiokirkko on sen sijaan hyvässä kunnossa.
Narvan nähtävyyksiä ovat myös nykyisin ruotsalaisten omistuksessa oleva Kreenholmin tekstiilitehdas, joka 1800-luvun lopulla oli Venäjän keisarikunnan suurin. Kaupungin laitamilla voi käydä katsomassa kahta suurta voimalaitosta, jotka jauhavat energiaa palavasta kivestä.
Narva on saanut nimensä koskea tarkoittavasta vepsänkielen sanasta. Narvan ennen kuuluisa koski on nykyään kuivilla. Padon takana on suuri tekojärvi, joka valmistui vuonna 1956.
Vanalinn-hotelli sijaitsee hyvällä paikalla Narvajoen rannalla.
Karoliinien muistomerkki
Narvasta 13 kilometriä pohjoiseen Narvajoen suulla sijaitsee 12 kilometriä pitkästä hiekkarannastaan tunnettu Narva-Jõesuun kylpyläkaupunki. Keisarikunnan ajalla Hungerburgina tunnetussa Narva-Jõesuussa Pjotr Tshaikovski sävelsi kuudennen sinfoniansa.
Narva-Jõesuuhun johtavan tien varrella on venäläisten pystyttämä Narvan ensimmäisen taistelun muistomerkki. Kaarle XII:n johtama lähes 9 000 miehen ruotsalais-suomalainen karoliiniarmeija voitti 20. marraskuuta 1700 Narvaa piirittäneen 36 000 miehen venäläisen sotajoukon ja pakotti sen vetäytymään.
Ruotsalaiset pystyttivät Narvaan oman muistomerkkinsä vuonna 1936, mutta se hävitettiin 12 vuotta myöhemmin. Ruotsin Leijonan on määrä palata graniittijalustalleen Narvaan ensi lokakuussa.
Tien toisella puolella on Viron vapaussodassa kaatuneiden hautausmaa, jolla pienet rautatangot törröttävät ylös maasta. Katkaistut ristit kertovat karulla tavalla puoli vuosisataa kestäneestä neuvostomiehityksestä.