Kylpyläopas Marja Ala-Reinikka uskoo kylpylämatkailun lisääntyvän suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen myötä.
Viroon on rakennettu komeita kylpylöitä ja vanhoja on uudistettu. Viime vuoden toukokuussa Tallinnan lähellä Viimsissä avattiin Spa Viimsi Tervis -niminen kylpylähotelli ja joulukuun lopulla presidentti Arnold Rüütel vihki käyttöön sata miljoonaa kruunua (6,4 miljoonaa euroa) maksaneen Rüütli-nimisen kylpylähotellin ja vesikeskuksen Saarenmaan Kuressaaressa.
Moskovan olympialaisten purjehduskilpailuihin valmistuneesta Pirita-hotellista on tullut Pirita Top Spa, jonka kylpyläosasto valmistuu helmikuussa. Etelä-Viron Pühajärven lomakeskuksen laajennustyöt valmistuvat niin ikään lähiaikoina.
Viron kylpylöiden asiakkaista suuri osa on suomalaisia. Kilpailun jatkuvasti kovetessa joutuu kuitenkin kysymään, riittääkö kaikille enää asiakkaita.
-Varmasti riittää, sanoo Matka-Vekan kylpyläopas Marja Ala-Reinikka. Hänellä on 15 vuoden kokemus kylpylälomailusta Virossa ja Bulgariassa.
-Suuret ikäluokat ovat tulossa eläkeikään. Juuri he kaipaavat kylpyläpalveluita. Vielä työelämässä oleville ikääntyville työntekijöille kylpyläloma on parasta mahdollista rentoutusta.
Viime vuonna 72 000 suomalaista käytti Viron kylpyläpalveluita. Heistä kaksi kolmasosaa vietti lomansa Pärnussa, 12 000 Saarenmaalla ja 11 000 Haapsalussa.
Ala-Reinikan mukaan virolaisten kylpylöiden suosiota selittää se, että Viro on lähellä ja kuitenkin ollaan ulkomailla.
-Tärkeää on päästä hetkeksi aikaa pois omista ympyröistä. Matkat ovat edullisia ja Viron hintataso hivelee edelleenkin suomalaisen kukkaroa.
- Suomalaisissa kylpylöissä on tuttua ja turvallista. Niissä tulee varmasti ymmärretyksi. Mutta kaikki vain on kalliimpaa, Ala-Reinikka sanoo.
Virolaisella kylpyläkulttuurilla on pitkät perinteet. Ensimmäinen mutahoitola Haapsaluun perustettiin vuonna 1825. Pärnuun ensimmäinen kylpylä perustettiin vuonna 1838 ja Saarenmaalle Kuresaareen kaksi vuotta myöhemmin. Vuonna 1883 Kuressaaressa toimi kolme mutahoitolaa.
Helsingin matkailumessuilla myyntijohtaja Kristi Väljak esitteli Pärnuun valmistuvaa paratiisia.
Paratiisi Pärnuun
Useimmat virolaiset kylpylät ovat perinteisiä terveyskylpylöitä, jotka ovat olleet erityisesti eläkeläisten suosiossa. Vuonna 2001 ensimmäiset vesikeskuksina tunnetut viihdekylpylät avattiin Tallinnan lähellä Keilassa ja Tartossa. Kummassakin paikassa väkeä on käynyt kolme kertaa enemmän kuin etukäteen osattiin odottaa.
Ensi heinäkuussa Keilaan Suomenlahden rannalle valmistuu 300 majoituspaikkaa käsittävä Laulasmaan kylpylähotelli ja konferenssikeskus. Niitväljan golfkentälle sieltä on matkaa kuusi kilometriä.
Ensi vuoden maaliskuussa Pärnuun on määrä valmistua todellinen virkistyskeidas, Tervise Paradiis. Tervis-kylpylän myyntijohtaja Kristi Väljak sanoo terveyden paratiisin edustavan uutta suuntausta Viron kylpyläpalveluissa.
-Tarjolla on perinteistä kuntoutushoitoa, mutta sen lisäksi on mahdollista harrastaa monenlaista liikuntaa tai vain lomailla.
Paratiisin vesikeskukseen tulee muun muassa neljä liukumäkeä, vuoristojoki vesiputouksineen, kiipeilyallas, hyppyrimäki, seikkailu- ja porealtaat, erityyppisiä saunoja, 25 metrin uima-allas ja lämmitetty maauimala.
Kahdeksankerroksiseen neljän tähden hotelliin tulee 252 majoituspaikkaa.