Pohjan Poikien muistotaulu Valgan Johanneksen kirkon seinällä.
Viron vapaussotaan vuonna 1919 osallistuneen suomalaisen vapaaehtoisjoukon, Pohjan Poikien muistotaulu on palannut vuosikymmenten poissaolon jälkeen etelävirolaisen Valgan kaupungin keskusaukiolla sijaitsevan Jaanin eli Johanneksen kirkon ulkoseinälle. Taulussa on 113:n Viron vapaussodassa kaatuneen suomalaisen nimet.
Pajun taistelun muistopäivänä, 31. tammikuuta 1999, muistotaulu paljastettiin uudelleen. Se on kopio vuonna 1934 paljastetusta alkuperäisestä graniittitaulusta, jonka neuvostomiehittäjät repivät alas syyskuussa 1940.
Suomen opetusministeriö tuki Pohjan Poikien muistotaulun uusimista 20 000 markalla. Aloitteellisia asiassa olivat myös Ylistaron Lions Club ja Lapuan Suomi-Viro -seura.
Viron vapaussotaan vuonna 1919 osallistui noin 3700 suomalaista vapaaehtoista. Viron väliaikainen hallitus pyysi apua Suomesta sen jälkeen, kun puna-armeija tunkeutui saksalaisten vetäydyttyä marraskuussa 1918 syvälle Viroon. Viro oli antautunut itsenäisyysjulistuksensa 24. helmikuuta 1918. Kuitenkin jo seuraavana päivänä saksalaiset miehittivät maan.
Suomessa ponkaistiin nopeasti pystyyn Viron avustamisen pääkomitea. Majuri Martin Ekströmin johtama Ensimmäinen suomalainen vapaajoukko saapui Viroon joulukuun lopulla 1918 ja eversti Hans Kalmin johtama Pohjan Poikien rykmentti seurasi perässä tammikuussa.
Johanneksen kirkko sijaitsee Valgan keskusaukiolla.
Sotaonni kääntyi
Tammikuussa 1919 puna-armeija oli enää 30 kilometrin päällä Tallinnasta. Suomalaisten vapaaehtoisten saapumisen myötä virolaisten sotaonni kääntyi.
Ensimmäinen suomalainen vapaajoukko, jonka muistotalu paljastettiin viime juhannuksena Rakveressa, osallistui muun muassa Narvan valtaukseen 18. tammikuuta.
Pohjan Poikien riveissä taisteli noin 2 300 suomalaista. Varsinaisen tulikasteensa joukko sai 31. tammikuuta Pajun taistelussa. Kartanoa puolusti puna-armeijan valiojoukko-osastoihin kuulunut Ensimmäinen latvialainen tarkk´ampujapataljoona. Raskain tappioin Pohjan Poikien 1. pataljoona valtasi Pajun kartanon, jonka jälkeen virolais-suomalaisten joukkojen tie Valgaan oli auki.
Toisen suuren voittonsa huoltovaikeuksista kärsinyt Pohjan Poikien rykmentti saavutti Latviassa 21. helmikuuta Aluksnen eli saksaksi Marienburgin valtauksessa. Maaliskuussa Pohjan Pojat osallistuivat puna-armeijan vastahyökkäyksen torjuntaan Petserin rintamalla Kaakkois-Virossa.
Suomalaiset vapaaehtoiset olivat tehneet tehtävänsä, kun puna-armeija oli työnnetty pois Viron alueelta. Pääosa vapaaehtoisista palasi Suomeen huhtikuussa 1919.
Viron vapaussodassa, joka päättyi Tarton rauhaan 2. helmikuuta 1920, arvioidaan kaatuneen tai menehtyneen haavoihinsa 145 suomalaista vapaaehtoista. Heidän todellista lukumääräänsä selvitetään parhaillaan Suomen sotasurmat 1914-1922 -projektissa.