Kiistelty pronssisoturi Tallinnan Tõnismäellä oli virolaisille miehityksen symboli.
Pronssisoturin poistamisessa Tallinnan Tõnismäeltä oli kyse pienen kansakunnan oikeudesta omaan historiaan. Virolaisia vastassa on suurvallan suunnaton valhe, jonka mukaan neuvostojoukot olisivat vapauttaneet Tallinnan.
Venäjä kutsui siirtoa epähumaaniksi teoksi, vaikka vastaavanlaisia patsaita Venäjällä on poistettu rakennushankkeiden tieltä.
Kuvanveistäjä Enn Roosin ja arkkitehti Arnold Alasin suunnittelema pronssisoturi, Aljosha, pystytettiin Tõnismäeltä 22. syyskuuta 1947. Tuolloin oli kulunut kolme vuotta siitä, kun puna-armeija marssi Tallinnaan kohtaamatta mainittavaa vastarintaa. Saksalaisia kaupungissa ei enää ollut. Järjestyksestä yritti vastata muun muassa joukko Suomen-poikia, jotka jatkosodassa olivat taistelleet JR 200:n riveissä Suomen vapauden ja Viron kunnia puolesta. Vastarinnan tekeminen oli toivotonta, koska saksalaiset veivät mennessään raskaan aseistuksen.
Aljosha pystytettiin Tallinnan vapauttajien monumentiksi, koska sellainen oli oltava jokaisessa neuvostojoukkojen valtaamassa kaupungissa. Samoin piti olla veljeshauta, johon Tallinnasta ei löytynyt kuitenkaan haudattavia. Pronssisoturin edustalla olevassa haudassa on mahdollisesti 14 henkilön jäännökset, jotka tuotiin Tallinnaan muualta Virosta.
Vuodesta 1964 pronssisoturin edustalla paloi ikuinen tuli, joka sammutettiin Viron saatua takaisin itsenäisyytensä elokuussa 1991. Tuolloin patsas omistettiin toisessa maailmansodassa kaatuneiden muistoksi. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan patsas on fasismista saadun voiton tunnus.
Viiden päivän hallitus
Saksan johtajan Adolf Hitlerin annettua 16. syyskuuta 1944 vetäytymiskäskyn Virossa olleille saksalaisjoukoille virkaatekeväksi presidentiksi julistautunut Viron pakolaishallituksen pääministeri Jüri Uluots nimitti 18. syyskuuta Viron tasavallalle Otto Tiefin johtaman hallituksen, joka ehti olla vallassa viisi päivää. Hallitus ilmoitti olevansa puolueeton Saksan ja Neuvostoliiton välisessä sodassa ja vaati vieraiden joukkojen vetämistä maasta.
Viimeisten saksalaisten lähdettyä Tallinnasta 21. syyskuuta Viron sini-musta-valkoinen lippu nostettiin Pitkän Hermannin torniin, josta se kuitenkin jo seuraavana päivänä poistettiin. Tiefin hallitus oli viimeisen kerran koolla Ridalassa Haapsalun lähellä sijaitsevassa rukoushuoneessa 22. syyskuuta. Samassa paikassa pääministeri Johan Partsin hallitus oli koolla 60 vuotta myöhemmin.
Mart Laarin mukaan Tiefin hallitus edusti Viron tasavallan jatkuvuutta. Näin Tallinnaan marssinut neuvostoarmeija ei ollut natsismista vapauttaja, vaan miehittäjä.
Venäläisten mielestä Virossa marssitaan natsilippujen alla. Viron presidentti Toomas Ilves on puolestaan arvostellut Venäjää kyvyttömyydestä käsitellä Viron miehitystä.
- Venäjä muistuttaa toisen maailmansodan voiton perinnöstä, mutta kieltää yhteyden saman hallinnon täysin barbaarisiin, kataliin toimiin, ihmisyyttä vastaan tehtyihin rikoksiin, Ilves sanoi uutistoimisto AP:n haastattelussa maaliskuussa.
Viron parlamentti Riigikogu päätti maaliskuussa nimetä syyskuun 22. päivän miehitykseen liittyvän kärsimyksen muistopäiväksi.
Juopuneiden venäläisvandaalien riehunta Tallinnassa osoitti, miten raskaan taakan neuvostomiehitys jätti virolaisille.