Selvitysmiehet Esko Ollila (vas.) ja Jaak Jõerüüt.
Pääministeri Anneli Jäätteenmäen viime toukokuisen Viron-vierailun yhteydessä julkistettuun Suomi ja Viro Euroopan unionissa -nimiseen selvitykseen sisältyy 40 suositusta maiden välisten suhteiden kehittämiseksi.
Suomen ja Viron hallitusten asettamien selvitysmiesten, varatuomi Esko Ollilan ja suurlähettiläs Jaak Jõerüütin laatimassa selvityksessä muun muassa esitetään, että molemmissa maissa panostetaan naapurimaan kielen, kulttuurin, historian ja nykypäivän tuntemuksen lisäämiseen. Selvitysmiesten mukaan on huolehdittava siitä, että molempien maiden oppimateriaaleissa on riittävästi tietoa naapurimaan historiasta ja nykypäivästä.
-Vaikka suomalaiset ja virolaiset seuraavat sukulaiskansan päiväkohtaisia tapahtumia kiinnostuksella ja vaikka media niitä selostaakin kohtuullisen hyvin, tietämys naapurimaan kielestä, kulttuurista ja historiasta on usein yllättävän pintapuolista ja heikkoa. Yhtenä syynä tähän varmaan on ollut opetuksen ja oppimateriaalin puute naapurimaiden asioiden osalta, Ollila kirjoittaa taustamuistiossaan.
Myös Jaak Jõerüüt nostaa omassa taustamuistossaan kouluopetuksen yhdeksi avainkysymykseksi.
-Tietämättömyys synnyttä aina ennakkoluuloja ja nämä vuorostaan nostavat kanssakäymisen kynnystä aiheuttaen erheellisiä käsityksiä, hän kirjoittaa.
Suurlähettiläät Jaak Jõerüüt (vas.) ja Matti Maasikas.
Tyttölyseo vaikeni
Ollila ja Jõerüüt selvittivät suosituksiaan Euroopan komission Suomen edustuston ja Euroopan parlamentin Suomen edustuston järjestämässä toimittajaseminaarissa Helsingissä.
Samassa tilaisuudessa esiintynyt Viron Suomen suurlähettiläs Matti Maasikas kertoi havahtuneensa ongelmaan viime syksynä Viron suurlähetystön järjestämässä seminaarissa, jossa aiheena oli suomalaiset vapaaehtoiset Viron vapaussodassa vuosina 1918-1919. Seminaarin aikana takarivissä istunut nainen nousi ylös ja kysyi hämmästellen, miksi näitä asioita ei opetettu 1960-luvulla Seinäjoen tyttölyseossa.
-Näistä asioista ei puhuttu myöskään Juri Gagarinille nimitetyssä Tarton kolmannessa keskikoulussa. Onko tilanne tänään parempi, siitä en ole täysin varma, Maasikas muistutti.
Ahdinko unohtui
Välinpitämättömyys naapurimaiden asioista tuli esille niin ikään Maarianhaminassa viime lokakuussa järjestetyssä seminaarissa, jossa aiheena oli EU:n laajentuminen ja Itämeren alueen kehitys. Seminaarin päätösistunnossa naispuolinen ruotsalaistoimittaja ihmetteli, miten vielä 1970-luvulla hänen sukupolvensa edustajat syleilivät koko maailmaa, mutta Itämeren toisella puolella olleiden naapurimaiden ahdingosta ei tiedetty tai oikeammin ei haluttu tietää mitään.
Onko tilanne Ruotsissa tänään olennaisesti parempi, siitäkään ei voi olla varma.