Viron ja Neuvosto-Venäjän rauhansopimus allekirjoitettiin Vanemuisekatu 35:ssä, joka vuonna 1920 oli oikeuslaitoksen käytössä. Saksan miehityksen ajalla rakennuksessa oli Gestapon päämaja. Kuva helmikuulta 1989.
Tarton rauhan 84. vuosipäivää vietettiin Virossa maanantaina 2. helmikuuta. Päivän kunniaksi Viron korkein johto - presidentti Arnold Rüütel, pääministeri Johan Parts ja parlamentin, Riigikogun puhemies Ene Ergma - oli koolla Tartossa.
Juhlallisuudet pidettiin Vanemuisekatu 35:n edustalla. Kyseisessä talossa Viron ja Venäjän valtuuskuntien johtajat allekirjoittivat Viron vapaussodan (1918-1920) päättäneen rauhansopimuksen.
Tarton rauhassa Viro sai itärajan, joka oli jonkin verran laajempi kuin nykyinen. Viroon liitettiin Jaanilinnan, nykyisen Ivangorodin kohdalla noin kymmenen kilometriä leveä kaistele Narvajoen itäpuolelta sekä kaakossa Viron Karjalaksikin kutsuttu Setumaa eli Petserimaa kokonaisuudessaan. Rauhansopimuksen jälkeen Viron pinta-ala oli viitisen prosenttia suurempi kuin virolaisten asuttama alue Venäjän keisarikunnassa.
Vuonna 1991 tapahtuneen uudelleenitsenäistymisen jälkeen Tarton rauhan rajat kirjattiin Viron perustuslakiin. Samalla Tarton rauhan vuosipäivästä tuli yleinen liputuspäivä. Vaikka Viron tulkinnan mukaan Tarton rauhansopimus on edelleen voimassa, käytäntö on kuitenkin toinen. Viron ja Venäjän välillä rajalinja kulkee kohdalla, joka määriteltiin Stalinin mahtikäskyllä vuonna 1944.
Raja on olemassa ja merkitty, mutta rajasopimus Viron ja Venäjän välillä on edelleen allekirjoittamatta.
Suomen ja Neuvosto-Venäjän rauhasnopimus allekirjoitettiin Tartossa Seltikadun ja Kastanikadun risteyksessä sijaitsevassa ylioppilaiden jugendtyylisessä osakuntatalossa. Kuva helmikuulta 1989.
Silvottu Suomi
Presidentti Arnold Rüütel julisti Tartossa Viron lipun 120-vuotisjuhlavuoden alkaneeksi. Ensimmäisenä Viron sinimustavalkoisen lipun otti käyttöön Viron ylioppilaiden seura (Eesti Üliopilaste Selts), jonka Tartossa sijainneessa jugendtyylisessä osakuntatalossa Suomi ja Neuvosto-Venäjä allekirjoittivat rauhansopimuksen 14. lokakuuta 1920.
Tarton rauhassa Suomi sai autonomisen suuriruhtinaskunnan vuoden 1812 rajat sekä lisäksi Petsamon. Suomi luopui miehittämistään Repolasta ja Porajärvestä sekä haaveista liittää koko Itä-Karjala Suomeen.
Porvarillisissa piireissä häpeärauhaksikin haukutun Tarton rauhan rajat olivat voimassa lähes 20 vuotta. Ne kumoutuivat talvisodan 13. maalikuuta 1940 päättäneessä Moskovan rauhassa. Tuolloin Suomelta riistettiin Suomenlahden saaret, Suursaari, Tytärsaari, Lavansaari ja Seiskari, suurin osa Karjalaa, osia Sallasta ja Kuusamosta sekä Petsamo. Lopullinen piste näiden alueiden suomalaiselle historialle pantiin Pariisin rauhassa 10. helmikuuta 1947.
Näitä alueita on sittemmin ryhdytty kutsumaan Neuvostoliitolle pakkoluovutetuiksi alueiksi, joita aika ajoin on heikolla menestyksellä vaadittu palautettavaksi. Palautus merkitsisi sitä, että Suomesta tulisi jälleen "kokonainen".
Vain harvoille Tarton rauhan muistopäivä 14. lokakuuta on enää itsenäisen ja kokonaisen Suomen toiseksi tärkein syntymäpäivä. Päivää on muisteltu pienessä Karjalan palauttamista haaveilevien piirissä, mutta suuria kansanjoukkoja se ei ole saanut liikkeelle.
Karjalaisjärjestöistä suurin, Karjalan liitto on keskittynyt lähinnä karjalaisen kulttuuriin vaalimiseen, mutta ei ole rohjennut juuri puhua Karjalan palauttamisesta.
Aktiivisemmin tällä asialla on ollut Tarton rauha -niminen järjestö, joka on esittänyt neuvottelujen käynnistämistä Neuvostoliiton seuraajavaltio Venäjän kanssa.
Yhä toimiva sopimus
Tarton rauhansopimuksen on todettu sisältävän paljon sellaisia yksityiskohtia, joita voidaan soveltaa luovutettujen alueiden palautukseen. Tarton rauhan jälkeen muun muassa Petsamossa olleet venäläiset saivat vuoden harkinta-ajan kansalaisuuden valintaan.
Äskettäin edesmenneen jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin mielestä Tarton rauhan rajat olivat Suomen oikeat rajat.
-Rajat, jotka solmittiin Tarton rauhassa, ovat oikeita rajoja ja ne pitäisi ehdottomasti palauttaa, Ehrnrooth totesi internetissä toimivalle Pro Karelialle joulukuussa 2003.
Toimittaja Martti Valkonen muistuttaa Tarton rauhan olleen Suomen ensimmäinen oma rauhansopimus, joka määritteli ensi kertaa omat rajat.
-Siihen saakka suomalaisten asuma-alueella oli ollut vain kahden siirtomaaisännän, Ruotsin ja Venäjän vetämiä rajoja. Tarton rauhan päivämäärä on Suomelle niin tärkeä, että jokaisen pitäisi se muistaa, hän kirjoittaa.